maanantai 4. kesäkuuta 2018

Rehtorin puhe Havukosken koulun kevätjuhlassa 2.6.2018

Rehtorin puhe Havukosken koulun kevätjuhlassa 2.6.2018




Hyvät yhdeksäsluokkalaiset
Hyvät kevätjuhlavieraat

Havukosken koulu on tänä vuonna juhlinut 30-vuotista historiaansa. 

Kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon erilaisia tapahtumia, ihmisiä ja muistoja. 30-vuotisen historian jälkeen olemme nyt kuitenkin erikoisessa tilanteessa. Vasta keski-ikäinen koulumme tulee kokemaan melkoisen kasvojenkohotuksen – tai oikeammin ehkä muodonmuutoksen. Laajan peruskorjauksen yhteydessä talotekniikka uusitaan ja koulun sisätiloja myllätään osin uuteen asentoon. Lähdemme vuodeksi evakkoon Tikkurilaan palataksemme takaisin ehostettuun koulurakennukseen elokuussa 2019.

Koulu on tällä hetkellä täynnä muuttolaatikoita, kaikki kalusteet on inventoitu ja on olemassa tarkka suunnitelma siitä, mitä otetaan mukaan ensi vuoden väistötiloihin, mikä välivarastoidaan vuodeksi ja mikä saa tämän muuton yhteydessä lähteä kierrätykseen tai kaatopaikalle.

Maailma muuttui paljon 30 vuoden aikana. Miksi kehitys tähän pysähtyisi? Miltähän Suomi ja suomalainen peruskoulu näyttää seuraavan 30 vuoden kuluttua? Osa asioita pysyy, osa muuttuu. Muuttuvia asioita ovat yleensä ne, joiden on aihettakin muuttua.

Vaikka maailma ympärillä muuttuu, tiettyjen perusarvojen ja -taitojen merkitys tuntuisi säilyvän vuosikymmenestä toiseen. Koulurakentamisessa ja pedagogiikassa tulee ja menee erilaisia virtauksia. Lukemaan, laskemaan, kirjoittamaan ja ajattelemaan on kuitenkin opittava nyt ja tulevaisuudessa, aivan kuten menneinä vuosikymmeninäkin. On myös opittava monenlaisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, joita vaaditaan kaikkialla yhteiskunnassa – kaiken aikaa.

Väittäisin, että yleissivistyksen ja lukutaidon merkitys sen kuin korostuu maailmassa, jossa tietoa on tarjolla yllin kyllin, jopa jonkinlaiseen infoähkyyn saakka. Kuinka erotan oikean tiedon väärästä, olennaisen epäolennaisesta, uutisen valeuutisesta? Ei pidä ottaa mitään itsestään selvänä. On osattava kysyä ja kyseenalaistaa.

Koulun tehtävänä on omalta osaltaan antaa tietoja ja työkaluja noiden edellä mainittujen haasteiden selättämiseen ja elämässä selviämiseen muutoinkin.

Peruskoulun nykytilasta keskustellaan aina keväisin ja jotenkin tuntuu, että tänä keväänä keskustelu on ollut aikaisempia keväitä vilkkaampaa. Kriittiset puheenvuorot nousevat usein äänekkäimmin esille.

Omasta mielestäni suomalainen peruskoulu voi tänä päivänäkin pääosin erittäin hyvin. meillä tehdään suurimmaksi osaksi oikeansuuntaisia asioita.

Ei siinä mitään. Itse näen, että on vain hyvä, jos koulu, koulutus, lapset ja nuoret ja heidän hyvinvointinsa on kestokeskustelunaiheena ja ihmisten huulilla. Nuorissa on Suomen tulevaisuus.


Hyvä yhdeksäsluokkalainen

Yhteensä teitä on muuten täällä 115 juhlittavaa.

Nauti tästä päivästä. Olet nyt saavuttanut merkittävän virstanpylvään kasvussasi ja kehityksessäsi lapsuudesta kohti varhaista aikuisuutta. Peruskoulun päättötodistus on osoitus siitä, että kykenet pitkäjänteiseen ja määrätietoiseen opiskeluun. Päättötodistus myös osoittaa että olet saavuttanut valtavan määrän myöhemmässä elämässä hyödyllisiä tietoja ja taitoja.

Meille on ollut etuoikeus saada kulkea kanssasi tämä matka. Aloitit peruskoulun elokuussa 2009, ja olet nyt ehtinyt käydä koulua n. 342 viikkoa - koulupäivinä 1710 päivää - oppitunteina 10 260 tuntia.

Tänään päättyvä peruskoulutaipaleesi on siis ollut melkoinen matka. Kaikkine nousuineen ja laskuineen. Varmasti ylivoimaisesti suurin tai ainakin pitkäkestoisin tähänastisen elämäsi saavutuksista. Arvosta itseäsi peruskoulun loppuun suorittamisesta. 

Saat tänään oikeutetusti nauttia tehdystä urakasta. Aseta kuitenkin itsellesi uusia tavoitteita. Toivottavasti löydät sen ”oman juttusi”, voit olla onnellinen ja tuntea tyydytystä tarkastellessasi elämäntilannettasi vaikkapa 10 vuoden kuluttua. Maailma on avara ja mahdollisuuksia riittää.  Usko itseesi!

Ettet sinä ysiluokkalainen nyt ihan liikaa ylpistyisi haluan kuitenkin muistuttaa, että: "Hyvät tulokset millään alalla eivät voi syntyä sormia napsauttamalla: menestyminen vaatii aina työtä. Usein joutuu pettymään ja yrittämään uudelleen."

Työtä, työtä, työtä. Työntekoa sinulta odotetaan jatkossakin. Mikään ei tule ilmaiseksi. Arvosta itseäsi, satsaa koulutukseesi.
Hyvää ja menestyksekästä tutkimusmatkaa oman elämäsi tulevaisuuteen.


Hyvät oppilaat, opettajat ja muut läsnäolijat

Kesä ja loma ovat kohta edessä, olemme kaikki sen ansainneet.

Havukosken koulussa on tänäkin lukuvuonna saatu valtavasti onnistumisen elämyksiä, koettu hienoja muistoihin syöpyviä hetkiä oppitunneilla, koulun ulkopuolelle suuntautuneissa opintoretkissä tai vaikka kansainvälisten kouluyhteistyöprojektien yhteydessä. Oppiminen on pääosin mukavaa.

Hienoa ja yksittäisiä tapahtumia on ollut niin huikea määrä, etten voi tässä ryhtyä niitä erikseen luettelemaan.

Niinpä kiitokset yhteisesti teille kaikille koulutyöhön osallistuneille.

Kiitokset teille oppilaille ahkerasta opiskelusta. Välillä opiskelu on ollut motivoituneempaa, välillä taas muut virikkeet ovat vieneet päähuomioon. No niinhän se on aina ollut ja tulee aina olemaan. Olen kuitenkin ylpeä näistä yläkouluikäisistä ikäluokista. Fiksumpia teistä tulee kuin omasta ikäpolvestani aikanaan.

Kiitokset henkilökunnalle haastavan kouluvuoden menestyksekkäästä läpiviemisestä! Kiitos kaikista niistä tärkeistä yksittäisten oppilaiden kohtaamisista, joita eteenne on lukuvuoden aikana tullut tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Uusi OPS, peruskorjauksen suunnittelu ja muuton valmistelu ovat myös olleet kuormittavia. Ihan hyvin on kuitenkin mielestäni selvitty.

Kiitos koulun muulle henkilökunnalle koulunkäyntiavustajille, oppilashuollolle, koulusihteerille, kouluisännälle, keittiölle ja siistijöille.
Kiitokset teille hyvät vanhemmat koulun opetus- ja kasvatustyön tukemisesta. 

Kiitokset yhteistyöstä myös kaikille muillekin koulun työtä tukeneille tahoille.

JA
Erityiskiitos tämän lukuvuoden jälkeen eläkkeelle jäävälle Liisalle vuosistasi Havukosken koulussa.

Olipa muuten paljon kiitoksen kohteita - koska kiitettävää todella riittää.

Yksin olemme kovin vähän – yhdessä paljon enemmän kuin osien yhteenlaskettu summa. Sitä voitaneen kutsua yhteisön – kouluyhteistön  voimaksi.

Oikein hyvää, rentouttavaa ja lämmintä kesälomaa kaikille!
Rakastakaa lähimmäisiänne.

Kiitos!