KOULU LIIKUNNAN JA
TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ – MILLAISEN ROOLIN KOULU VOISI OTTAAA AKTIIVISENA TOIMIJANA?
Olen kuluvan viikon aikana
selaillut useaan kertaan viime viikon Urheilusanomissa (12/2015) ollutta
artikkelia lasten ja nuorten liikuntatottumuksista. Sen nimi on ”Ylös, ulos ja
leikille”. Artikkeli on ollut toisaalta nostattavaa ja toisaalta masentavaa
luettavaa.
Meillä jokaisella on
arkielämässämme monia rooleja. Pohdiskelen seuraavassa liikuntaan liittyvää
kokonaisuutta kahdessa roolissa: Toisaalta vantaalaisen Havukosken koulun
rehtorina ja toisaalta neljän lapsen isänä. Lapsistani kaksi on oikeastaan jo
kohta aikuisia naisia, jotka harrastavat jalkapalloa kilpatasolla. Nuorimmista
lapsista toinen vasta aloittelee säännöllistä
liikuntaharrastustaan, pienin kulkee mukana harjoitus- ja pelitapahtumissa haistellen
ilmapiiriä ja samalla oppien liikunnallista elämäntapaa… Perheessämme liikunta ja urheilu näyttelee siis
tärkeää roolia, mutta koulussa kohta jo parikymmentä vuotta työskennelleenä
tiedostan myös erinomaisen hyvin sen, että kaikissa perheissä liikkuminen ja
vanhempien tuki lasten liikuntaharrastuksille ei ole itsestäänselvyys. Monista seuraavassa
kirjoitetuista asioista on keskusteltu koulussa, mutta luonnollisesti myös
harjoituskentän reunalla omien lasteni harrastustoimintaan liittyen.
Viime aikoina on eri
lehdissä ja verkkojulkaisuissa ollut paljon artikkeleita siitä, kuinka
päiväkoti- ja kouluikäiset lapset ja nuoret eivät liiku tarpeeksi terveytensä
ylläpitämiseksi. Osa artikkeleista on käsitellyt nimenomaan tätä
terveysnäkökulmaa. Monet julkaisut ovat myös kirjoittaneet siitä, kuinka
varsinkin kilpatasolla tapahtuva liikuntaharrastus on nykypäivänä tolkuttoman
kallista. Liikuntaharrastuksen kalleuden olen huomannut omien tyttärieni
harrastusmaksujen ohella myös siten, että osa oman kouluni nuorista on joutunut
ja osa mahdollisesti joutuu myös lähitulevaisuudessa luopumaan harrastuksistaan
siitä syystä, että vanhemmilla ei enää ole varaa kustantaa niitä. Ennen kuin
saamme aktivoitua riittävästi yhteiskuntavastuullisia yrityksiä, yhdistyksiä ja
yksityishenkilöitä mukaan kustannusten jakamiseen, ei tilanteeseen saada
kelvollista ratkaisua.
Olen jo useamman vuoden
ajan pohdiskelut sitä, voisiko koululla olla edellä mainitun ongelman
ratkaisemisessa jokin rooli. Mielestäni sillä voisi olla, mikäli niin vain
halutaan. Edellä kuvattu haaste ja sen mahdolliset ratkaisut eivät ole
mielestäni yksinomaan koulussa työskentelevien asia, vaan nyt jos koskaan
tarvitaan sitä yhteen hiileen puhaltamista. Mukaan tarvitaan oppilaiden
lähipiiri huoltajineen, koulujen ympäristön liikuntaseurat, muut
harrastustoimintaa ylläpitävät yhdistykset ja alueen yritykset.
Esimerkki julkisuudessa uutisoidusta
Muutama poiminta
Urheilusanomien artikkelista:
” Ensi viikon torstaina julkaistaan Lasten ja nuorten
liikuntakäyttäytymistutkimus (Liitu), johon urheilusanomat sai tutustua
etukäteen. Tutkimuksesta käy ilmi, että vain viidesosa koululaisista täyttää
liikuntasuosituksen, joka on vähintään tunti päivässä ”kohtalaisen rasittavaa”
liikuntaa.”
”Lisäksi ns. ruutuaikaa, eli television, tietokoneen,
tabletin ja kännykän parissa vietettyä aikaa mitattaessa vain viisi prosenttia
lapsista ja nuorista EI ylitä suositusta eli kahta tuntia yhtenä päivänä
viikossa. toisin sanoen 95 prosentille ruutuaikaa kertyy yli suositusten.”
Heräävät kysymykset
Liikunnan ja
oppimistulosten välillä on todettu varsin vahva yhteys monissa lukemissani
tutkimuksissa. Oppimisen lisäksi liikunnalla on muitakin ilmeisen kiistattomia
hyvinvointia, jaksamista ja terveyttä lisääviä vaikutuksia.
Itseäni ovat talven
pimeiden iltojen juoksulenkkien aikana pohdituttaneet mm. seuraavat kysymykset:
-
Voisiko kouluilla
olla jonkinlainen rooli liikunnan ja liikuntaharrastuksen lisäämisessä muutoinkin
kuin vain ”normiliikuntatunteja tarjoamalla”?
- Miten saisimme erityisesti ne liikkumattomat mukaan?
- Miten saisimme erityisesti ne liikkumattomat mukaan?
-
Miten koulu voisi
olla mukana tukemassa liikuntaharrastamista välittömästi koulupäivän jälkeisinä
tunteina?
-
Voisiko koulu
tarjota ohjattua liikuntakerhotoimintaa (ja muutakin kerhotoimintaa kuten
musiikki- tai näytelmäkerhoja) välittömästi koulupäivän jälkeen esim. klo 14-16
välisenä aikana? Tuolloinhan koulu on usein aika tyhjä oppilasta, eivätkä
oppilaiden vanhemmat ole vielä palanneet töistä kotiin.
Lasten ja nuorten kanssa
kohta parikymmentä vuotta työtä tehneenä näen edellä esitetyt kysymykset yhtenä
yhteiskuntamme kohtalonkysymyksistä. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys
eivät ole ainoastaan tähän hetkeen liittyviä asioita, vaan ne heijastuvat
pitkälle tulevaisuuteen. Nyt peruskoulua käyvä ikäluokka on tulevaisuuden
työtätekevä ikäluokka, ja vielä kauemmas katsoen eläkkeitämme maksava
ikäluokka. Ollaan nyt kuitenkin epäitsekkäitä ja unohdetaan raha ja omat
tulevat eläkkeemme. Emmehän me toki itsekkäiltä halua vaikuttaa, vai kuinka?
Pohditaan ennemminkin sitä, miten saisimme jonkinlaisen tolkun tähän
tilanteeseen; lapset ja nuoret liikkumaan?
Ajattelemme helposti, että
lasten ja nuorten liikunnan edistäminen on jonkun muun asia; ”Joku jossain
toisaalla, ja joku toinen jossain toisaalla…” Me koulussa ja nuorten arjessa
työskentelevät olemme kuitenkin mielestäni tässä asiassa aivan keskiössä. Me
opettajat voimme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, tehdäänkö suomalaisen koulun
arjesta liikuntaa edistävää, vai rakennammeko arkemme juuri päinvastoin. Suomalaisilla
kouluilla on varsin suuri autonomia sen suhteen, miten koulupäivän rakenne
muotoillaan. Tässä on mahdollisuutemme! Haluammeko tarttua siihen?
Meillä Suomessa on usein tapana
mollata ns. amerikkalaista mallia koulutuksen osalta. Harva meistä siitä kovin
yksityiskohtaisesti edes tietää, mutta liikuntaa siellä taidetaan arvostaa. Liikunnan edistämisen suhteen meillä olisikin
paljon opittavaa amerikoista eli Yhdysvalloista (maantiedon opettajana muuten
aina irvistyttää kun puhekielen Amerikka on sama kuin YhdysvallatJ). Liikunta ja
koulu tulee tulevaisuudessa saada puhaltamaan paremmin yhteen hiileen!
Mitä koulu voisi parhaimmillaan tarjota?
Unohdetaan nyt tiloihin, työjärjestyksiin,
virkaehtosopimuksiin ja erityisesti totuttuihin käytänteisiin liittyvät
rajoitteet. Kaikki on sovittavissa ja neuvoteltavissa.
- Liikuntakerhot päivällä
ja iltapäivällä
- Matalan kynnyksen ryhmät
iltapäivisin
- Aktiiviharrastusryhmät
iltapäivällä ja alkuillasta
- Erilaiset
liikuntakampanjat. Havukosken koulussa on
toteutettu oppilaskunnan organisoimana liikuntakilpailu, jossa hyödynnettiin
HeiaHeia-sovellusta. Kilpailu oli taatusti liikunta-aktiivisuutta lisäävä ja
kaiken lisäksi hauska. Jokainen luokka muodosti oman joukkueen ja opettajat
yhden joukkueen. Kilpailussa kirjattiin HeiaHeia-sovellukseen kaikki
liikuntasuoritukset, ja kilpailtiin siitä, mikä joukkue liikkuu kuukauden aikana
eniten. Itse olin täysillä mukana, kysykää
vaikka tyttäriltäni, jotka haastoin hankijalkapallo-otteluun vain saadakseni
uudesta urheilulajista merkinnän HeiaHeiaan. Toivottavasti jatkoa seuraa, ja
mm. vanhemmat saadaan aktivoitua mukaan.)
Ohjaajina voisivat toimia mm.:
-
oppilaat itse
-
koulun opettajat,
muutkin kuin liikunnan opet
-
vanhemmat ja isovanhemmat
-
lähialueen
urheiluseurojen valmentajat ja muut aktiivit
-
liikunta-alan
opiskelijat
-
alueen aktiiviset
”kylänmiehet ja –naiset”
Tilat
Kun mietin omaa kouluani
Havukosken koulua, tulee heti mielen monia tiloja, joita voitaisiin käytä
nykyistä systemaattisemmin liikuntatoiminnan tukemiseen. Otetaan kaikki tilat käyttöön myös liikunnan
tukemiseen: luokkatilat, liikuntasali, auditorio, kuntosali, koulupiha jne.
Millaista kerhotoimintaa?
Kerhotoiminta voisi olla
esim. seuraavanlaista:
- Liikuntakerhot niille, jotka eivät liiku seuratoiminnan parissa
- Palloilukerhot
- Palloilukerhot
- Kuntosalikerho
- Tanssikerho
- Vanhempien ja nuorten
yhteiset liikuntatapahtumat liikuntasalissa
- Välituntikerhot joka
päivä
- Kerran viikossa pidempi
välitunti, jossa useampia liikuntakerhoja yhtäaikaisesti
- Tilojen käyttö esim.
tanssi- tai kamppailulajikerhon toiminnassa
Koulupäivän aikataulut
- Pitkät liikuntavälitunnit
- Jokaisella välitunnilla
lupa pelata ja juosta!
Keksikää lisää! Enhän minä
tällaisena keskivertohallintovirkamiehenä osaa kaikkea nähdäJ
Lopuksi
Kohkataanko tässä ihan
turhasta kun ”talous sakkaa”, kuten vaaleihin valmistautuvat
poliitikot tuntuvat meille vakuuttavan, vai olisiko tässä ainesta oikeaksi
kansakunnan tulevaisuutta määritteleväksi (vaaliteemaksi)?
Nyt tarvittaisiin voimien yhdistämistä:
Mitä latua kannattaisi lähteä etenemään?
Mitä latua kannattaisi lähteä etenemään?
Voisivatko liikkuva koulu
–hanke, koululiikunnan kehittäminen ja koulun kerhotoiminnan kehittäminen olla
jonkinlaisia vastauksia tähän haasteeseen?
Miten koulujen lähialueen urheiluseurat saataisiin mukaan?
Kuka lähtee mukaan talkoisiin?
Miten koulujen lähialueen urheiluseurat saataisiin mukaan?
Kuka lähtee mukaan talkoisiin?
Arto Martikainen
rehtori
Havukosken koulu
Vantaa