KOULU LIIKUNNAN JA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ

KOULU LIIKUNNAN JA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ – MILLAISEN ROOLIN KOULU VOISI OTTAAA AKTIIVISENA TOIMIJANA?

Olen kuluvan viikon aikana selaillut useaan kertaan viime viikon Urheilusanomissa (12/2015) ollutta artikkelia lasten ja nuorten liikuntatottumuksista. Sen nimi on ”Ylös, ulos ja leikille”. Artikkeli on ollut toisaalta nostattavaa ja toisaalta masentavaa luettavaa.

Meillä jokaisella on arkielämässämme monia rooleja. Pohdiskelen seuraavassa liikuntaan liittyvää kokonaisuutta kahdessa roolissa: Toisaalta vantaalaisen Havukosken koulun rehtorina ja toisaalta neljän lapsen isänä. Lapsistani kaksi on oikeastaan jo kohta aikuisia naisia, jotka harrastavat jalkapalloa kilpatasolla. Nuorimmista lapsista toinen vasta aloittelee säännöllistä liikuntaharrastustaan, pienin kulkee mukana harjoitus- ja pelitapahtumissa haistellen ilmapiiriä ja samalla oppien liikunnallista elämäntapaa…  Perheessämme liikunta ja urheilu näyttelee siis tärkeää roolia, mutta koulussa kohta jo parikymmentä vuotta työskennelleenä tiedostan myös erinomaisen hyvin sen, että kaikissa perheissä liikkuminen ja vanhempien tuki lasten liikuntaharrastuksille ei ole itsestäänselvyys. Monista seuraavassa kirjoitetuista asioista on keskusteltu koulussa, mutta luonnollisesti myös harjoituskentän reunalla omien lasteni harrastustoimintaan liittyen.

Viime aikoina on eri lehdissä ja verkkojulkaisuissa ollut paljon artikkeleita siitä, kuinka päiväkoti- ja kouluikäiset lapset ja nuoret eivät liiku tarpeeksi terveytensä ylläpitämiseksi. Osa artikkeleista on käsitellyt nimenomaan tätä terveysnäkökulmaa. Monet julkaisut ovat myös kirjoittaneet siitä, kuinka varsinkin kilpatasolla tapahtuva liikuntaharrastus on nykypäivänä tolkuttoman kallista. Liikuntaharrastuksen kalleuden olen huomannut omien tyttärieni harrastusmaksujen ohella myös siten, että osa oman kouluni nuorista on joutunut ja osa mahdollisesti joutuu myös lähitulevaisuudessa luopumaan harrastuksistaan siitä syystä, että vanhemmilla ei enää ole varaa kustantaa niitä. Ennen kuin saamme aktivoitua riittävästi yhteiskuntavastuullisia yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä mukaan kustannusten jakamiseen, ei tilanteeseen saada kelvollista ratkaisua.

Olen jo useamman vuoden ajan pohdiskelut sitä, voisiko koululla olla edellä mainitun ongelman ratkaisemisessa jokin rooli. Mielestäni sillä voisi olla, mikäli niin vain halutaan. Edellä kuvattu haaste ja sen mahdolliset ratkaisut eivät ole mielestäni yksinomaan koulussa työskentelevien asia, vaan nyt jos koskaan tarvitaan sitä yhteen hiileen puhaltamista. Mukaan tarvitaan oppilaiden lähipiiri huoltajineen, koulujen ympäristön liikuntaseurat, muut harrastustoimintaa ylläpitävät yhdistykset ja alueen yritykset.

Esimerkki julkisuudessa uutisoidusta

Muutama poiminta Urheilusanomien artikkelista:

” Ensi viikon torstaina julkaistaan Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimus (Liitu), johon urheilusanomat sai tutustua etukäteen. Tutkimuksesta käy ilmi, että vain viidesosa koululaisista täyttää liikuntasuosituksen, joka on vähintään tunti päivässä ”kohtalaisen rasittavaa” liikuntaa.”

”Lisäksi ns. ruutuaikaa, eli television, tietokoneen, tabletin ja kännykän parissa vietettyä aikaa mitattaessa vain viisi prosenttia lapsista ja nuorista EI ylitä suositusta eli kahta tuntia yhtenä päivänä viikossa. toisin sanoen 95 prosentille ruutuaikaa kertyy yli suositusten.”

Koulun kuntosali

Heräävät kysymykset

Liikunnan ja oppimistulosten välillä on todettu varsin vahva yhteys monissa lukemissani tutkimuksissa. Oppimisen lisäksi liikunnalla on muitakin ilmeisen kiistattomia hyvinvointia, jaksamista ja terveyttä lisääviä vaikutuksia.

Itseäni ovat talven pimeiden iltojen juoksulenkkien aikana pohdituttaneet mm. seuraavat kysymykset:

-         Voisiko kouluilla olla jonkinlainen rooli liikunnan ja liikuntaharrastuksen lisäämisessä muutoinkin kuin vain ”normiliikuntatunteja tarjoamalla”?  
- Miten saisimme erityisesti ne liikkumattomat mukaan?

-         Miten koulu voisi olla mukana tukemassa liikuntaharrastamista välittömästi koulupäivän jälkeisinä tunteina?

-         Voisiko koulu tarjota ohjattua liikuntakerhotoimintaa (ja muutakin kerhotoimintaa kuten musiikki- tai näytelmäkerhoja) välittömästi koulupäivän jälkeen esim. klo 14-16 välisenä aikana? Tuolloinhan koulu on usein aika tyhjä oppilasta, eivätkä oppilaiden vanhemmat ole vielä palanneet töistä kotiin.

Lasten ja nuorten kanssa kohta parikymmentä vuotta työtä tehneenä näen edellä esitetyt kysymykset yhtenä yhteiskuntamme kohtalonkysymyksistä. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys eivät ole ainoastaan tähän hetkeen liittyviä asioita, vaan ne heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Nyt peruskoulua käyvä ikäluokka on tulevaisuuden työtätekevä ikäluokka, ja vielä kauemmas katsoen eläkkeitämme maksava ikäluokka. Ollaan nyt kuitenkin epäitsekkäitä ja unohdetaan raha ja omat tulevat eläkkeemme. Emmehän me toki itsekkäiltä halua vaikuttaa, vai kuinka? Pohditaan ennemminkin sitä, miten saisimme jonkinlaisen tolkun tähän tilanteeseen; lapset ja nuoret liikkumaan?

Ajattelemme helposti, että lasten ja nuorten liikunnan edistäminen on jonkun muun asia; ”Joku jossain toisaalla, ja joku toinen jossain toisaalla…” Me koulussa ja nuorten arjessa työskentelevät olemme kuitenkin mielestäni tässä asiassa aivan keskiössä. Me opettajat voimme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, tehdäänkö suomalaisen koulun arjesta liikuntaa edistävää, vai rakennammeko arkemme juuri päinvastoin. Suomalaisilla kouluilla on varsin suuri autonomia sen suhteen, miten koulupäivän rakenne muotoillaan. Tässä on mahdollisuutemme! Haluammeko tarttua siihen?

Meillä Suomessa on usein tapana mollata ns. amerikkalaista mallia koulutuksen osalta. Harva meistä siitä kovin yksityiskohtaisesti edes tietää, mutta liikuntaa siellä taidetaan arvostaa.  Liikunnan edistämisen suhteen meillä olisikin paljon opittavaa amerikoista eli Yhdysvalloista (maantiedon opettajana muuten aina irvistyttää kun puhekielen Amerikka on sama kuin YhdysvallatJ).  Liikunta ja koulu tulee tulevaisuudessa saada puhaltamaan paremmin yhteen hiileen!

Koulun kuntosali

Mitä koulu voisi parhaimmillaan tarjota?

Unohdetaan nyt tiloihin, työjärjestyksiin, virkaehtosopimuksiin ja erityisesti totuttuihin käytänteisiin liittyvät rajoitteet. Kaikki on sovittavissa ja neuvoteltavissa.

- Liikuntakerhot päivällä ja iltapäivällä

- Matalan kynnyksen ryhmät iltapäivisin

- Aktiiviharrastusryhmät iltapäivällä ja alkuillasta

- Erilaiset liikuntakampanjat. Havukosken koulussa on toteutettu oppilaskunnan organisoimana liikuntakilpailu, jossa hyödynnettiin HeiaHeia-sovellusta. Kilpailu oli taatusti liikunta-aktiivisuutta lisäävä ja kaiken lisäksi hauska. Jokainen luokka muodosti oman joukkueen ja opettajat yhden joukkueen. Kilpailussa kirjattiin HeiaHeia-sovellukseen kaikki liikuntasuoritukset, ja kilpailtiin siitä, mikä joukkue liikkuu kuukauden aikana eniten.  Itse olin täysillä mukana, kysykää vaikka tyttäriltäni, jotka haastoin hankijalkapallo-otteluun vain saadakseni uudesta urheilulajista merkinnän HeiaHeiaan. Toivottavasti jatkoa seuraa, ja mm. vanhemmat saadaan aktivoitua mukaan.)

Ohjaajina voisivat toimia mm.:

-         oppilaat itse

-         koulun opettajat, muutkin kuin liikunnan opet

-         vanhemmat ja isovanhemmat

-         lähialueen urheiluseurojen valmentajat ja muut aktiivit

-         liikunta-alan opiskelijat

-         alueen aktiiviset ”kylänmiehet ja –naiset”

Tilat

Kun mietin omaa kouluani Havukosken koulua, tulee heti mielen monia tiloja, joita voitaisiin käytä nykyistä systemaattisemmin liikuntatoiminnan tukemiseen.  Otetaan kaikki tilat käyttöön myös liikunnan tukemiseen: luokkatilat, liikuntasali, auditorio, kuntosali, koulupiha jne.

Millaista kerhotoimintaa?

Kerhotoiminta voisi olla esim. seuraavanlaista:

- Liikuntakerhot niille, jotka eivät liiku seuratoiminnan parissa
- Palloilukerhot

- Kuntosalikerho

- Tanssikerho

- Vanhempien ja nuorten yhteiset liikuntatapahtumat liikuntasalissa

- Välituntikerhot joka päivä

- Kerran viikossa pidempi välitunti, jossa useampia liikuntakerhoja yhtäaikaisesti

- Tilojen käyttö esim. tanssi- tai kamppailulajikerhon toiminnassa

Koulupäivän aikataulut

- Pitkät liikuntavälitunnit

- Jokaisella välitunnilla lupa pelata ja juosta!

Keksikää lisää! Enhän minä tällaisena keskivertohallintovirkamiehenä osaa kaikkea nähdäJ

Lopuksi

Kohkataanko tässä ihan turhasta kun ”talous sakkaa”, kuten vaaleihin valmistautuvat poliitikot tuntuvat meille vakuuttavan, vai olisiko tässä ainesta oikeaksi kansakunnan tulevaisuutta määritteleväksi (vaaliteemaksi)?

Nyt tarvittaisiin voimien yhdistämistä:
Mitä latua kannattaisi lähteä etenemään? 

Voisivatko liikkuva koulu –hanke, koululiikunnan kehittäminen ja koulun kerhotoiminnan kehittäminen olla jonkinlaisia vastauksia tähän haasteeseen?
Miten koulujen lähialueen urheiluseurat saataisiin mukaan?
Kuka lähtee mukaan talkoisiin?

Arto Martikainen

rehtori

Havukosken koulu

Vantaa

arto.martikainen@vantaa.fi

050 3146307