Havukosken koulun rehtorin kuukausikirje toukokuu 2017

HAVUKOSKEN KOULU

Rehtorin kuukausikirje toukokuu 2017

Koulun peruskorjaus ja väistötilat

Havukosken koulun peruskorjaus toteutetaan lukuvuoden 2018-2019 aikana.

Koulussa tehdään iso peruskorjaus, jossa tullaan toteuttamaan erilaisten teknisten osakorjausten lisäksi myös laajoja uuden opetussuunnitelman ja oppimisympäristön tarvitsemia tilamuutoksia. Sähkö-, teknisten turva- ja automaatiojärjestelmien sekä valaistuksen osalta peruskorjaus on mittava. Rakennuksen ulkoikkunat uusitaan ja pihan turvallisuutta parannetaan pysäköinnin siirtämisellä kokonaisuudessaan yläpihan puolelle. Opetustilojen tilamuutosten myötä koulurakennus vastaa paremmin uuden opetussuunnitelman vaatimuksia, ja mahdollistaa aiempaa paremmin vuorovaikutuksen ja yhteistyön eri opetusryhmien välillä sekä mahdollistaa erilaiset pedagogiset ratkaisut.

Teknisesti rakennus on kohtalaisessa kunnossa, mutta toimii esim. ilmanvaihdon osalta vain yhden ilmanvaihtokoneen varassa. Ilmanvaihto tullaan jakamaan kolmeen erilliseen alueeseen, joita jokaista palvelee erillinen ilmanvaihtokone.

Koulussa on ollut sisäilmaongelmia, joita on korjattu rakenteellisten tiivistystöiden avulla vuosina 2014-2016. Keväällä 2014 koulu oli kevätlukukauden ajan suljettuna korjausten vuoksi.

Havukosken koulun opetus siirtyy lukuvuodeksi 2018-2019 Tikkurilan keskustaan, osoitteeseen Lummetie 2. Tilat sijaitsevat Tikkurilan kirjaston välittömässä läheisyydessä. Jos koulumatkan pituudeksi muodostuu yli 5 kilometriä, oppilas on oikeutettu koululaismatkalippuun. Kyseisissä tiloissa on aikaisemmin toiminut Metropolia ammattikorkeakoulu. 

Opetusjärjestelyistä lukuvuonna 2018-2019 tullaan tiedottamaan ensi lukuvuoden aikana. Väistötiloissa vietettävän lukuvuoden opetusjärjestelyjen suunnittelussa tullaan kuulemaan myös oppilaita.

Kaarinan ja Kimmon viimeinen lukuvuosi

Kaksi koulumme pitkäaikaista opettajaa, Kaarina Kauppinen ja Kimmo Pekkanen, jättävät Havukosken koulun nyt päättyvän lukuvuoden jälkeen.Kaarina jää pitkän opettajauran jälkeen ansaitulle eläkkeelle, Kimmo siirtyy jatkamaan opetustyötä toiseen kouluun.

Koulun henkilökunta ja oppilaat kiittävät lämpimästi Kaarinaa ja Kimmoa  vuosista Havukosken koulussa.

Uusi lukuvuosi alkaa to 10.8. klo 9.00.

Uusi lukuvuosi aloitetaan to 10.8. klo 9.00 luokanohjaajan luokasta. Kuudensien ja seitsemänsien luokkien päivä alkaa auditoriotilaisuudella.

Lauantaityöpäivä ja Havukosken koulun 30-vuotisjuhla

Merkitsethän kalenteriisi la 26.8.! Tuolloin Haviksella vietetään koulun 30-vuotisjuhlia. Koulupäivän ohjelma valmistuu elokuun alussa.

Rehtorin kiitos

Kiitos teille kaikille tästä päättyvästä lukuvuodesta. On ollut miellyttävää työskennellä kanssanne koulun arjessa ilonaiheiden ja haasteiden parissa.

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille!

Arto Martikainen

rehtori Havukosken koulu 

artomartikainen.blogspot.fi

https://havukoskenkoulu.wordpress.com/

twitter: @MartikainenArto

instagram: @martikainenarto

Tiedote 11.5.2017

Havukosken koulun remontti alkaa kesällä 2018

Havukosken koulun peruskorjauksen remonttisuunnitelma on teknisen lautakunnan ja opetuslautakunnan käsittelyssä ensi viikolla. Suunnitelman mukaan koulutiloille esitetään teknistä osakorjausta sekä laajoja uuden opetussuunnitelman ja oppimisympäristön tarvitsemia tilamuutoksia.

Teknisesti rakennus on kohtalaisessa kunnossa, mutta toimii esim. ilmanvaihdon osalta vain yhden ilmanvaihtokoneen varassa. Ilmanvaihto esitetään jaettavaksi kolmeen alueeseen, joita jokaista palvelee erillinen ilmanvaihtokone.

Rakennuksessa on ollut sisäilmaongelmia, joita on korjattu rakenteellisten tiivistystöiden avulla vuosina 2014-2016. Koulun keittiö on valmistuskeittiö, jossa valmistetaan n. 800 ruoka-annosta päivittäin, mutta keittiötilat ovat ahtaat eivätkä toiminnallisesti vastaa nykypäivän vaatimuksia.

Koulurakennuksen keskellä on 300 hengen auditorio, jota koulu voi hyödyntää opetustyössä vähän. Hankesuunnitelmassa esitetään auditorion näyttämön muuttamista ruokasaliksi, koska nykyinen ruokasali on tilamitoitukseltaan riittämätön. Näin hyväkuntoinen auditoriotila voidaan säästää, mutta isoa näyttämötilaa voidaan hyödyntää tehokkaammin. Opetustilojen tilamuutosten myötä koulurakennus vastaa paremmin uuden opetussuunnitelman vaatimuksia, ja mahdollistaa aiempaa paremmin vuorovaikutuksen ja yhteistyön eri opetusryhmien välillä sekä mahdollistaa erilaiset pedagogiset ratkaisut.

Sähkö-, teknisten turva- ja automaatiojärjestelmien sekä valaistuksen osalta peruskorjaus on mittava. Rakennuksen ulkoikkunat uusitaan ja pihan turvallisuutta parannetaan pysäköinnin siirtämisellä kokonaisuudessaan yläpihan puolelle.

Koko Havukosken koulun opetus siirtyy lukuvuodeksi 2018-2019 Tikkurilan keskustaan, osoitteeseen Lummetie 2. Vuokrasopimus on teknisen lautakunnan käsittelyssä ensi viikolla. Tilat sijaitsevat Tikkurilan kirjaston välittömässä läheisyydessä. Jos koulumatkan pituudeksi muodostuu yli 5 kilometriä, oppilas on oikeutettu koululaismatkalippuun. Kyseisissä tiloissa on aikaisemmin toiminut Metropolia ammattikorkeakoulu. 

Opetusjärjestelyistä lukuvuonna 2018-2019 tullaan tiedottamaan myöhemmin ensi lukuvuoden aikana. Väistötiloissa vietettävän lukuvuoden opetusjärjestelyjen suunnittelussa tullaan kuulemaan myös oppilaita ja heidän huoltajiaan.

Yhteistyöterveisin,

Arto Martikainen

Havukosken koulun rehtori

050 3146307

Yhtenäiskulttuurin aika on ohi - koulussakin 

Luin aamulla mielipidekirjoituksen (HS 7.5.2017), jossa kriritisoitiin sitä, että älypuhelimien sovelluksia on jo liikaa. Joo, näin varmaan on. Jäin pohtimaan asiaa. Mielipidekirjoituksessa oli kyllä vahva pointtinsa, jonka myös minä allekirjoitan.

Lukuiset ja laadultaan erilaiset sovellukset ovat varmasti haaste osalle ihmisistä. Monille käyttäjäryhmille pitäisi yhä edelleen kehittää helppokäyttöisempiä palveluita, enkä nyt puhu vain lapsista tai ikäihmisistä. Kyllä meillä keski-ikäisilläkin on omat hasteemme tässä nykyisessä digimaailmassa.

Mielipidekirjoituksen luettuani huomasin jostain syystä pohtivani suomalaista koulukulttuuria ja erityisesti peruskoulun yhtenäiskulttuuria. Oli nimittäin aika, jolloin opettajien koulutustausta oli varsin homogeeninen. Lähes kaikki kouluun töihin hakeutuneet opettajat olivat kouluttautuneet saman kaavan mukaan jossakin Suomen yliopistoista. Ei juurikaan löytynyt ulkomailla vaihto-oppilasvuottaan viettäneitä tai muusta syystä ulkomailla opiskelleita (siis muualla kuin USA:ssa vaihto-oppilasvuotensa viettäneitä).  Oli aika, jolloin opettajien työhistoria oli hyvin homogeeninen. Ensin lyhyitä sijaisuuksia kouluissa, sitten asettuminen johonkin määräaikaiseen sijaisuuteen, ja sitä kautta sitten kiinni viransyrjään. Oli myös aika, jolloin suurten oppikirjakustantajien hyvämaineiset oppikirjat olivat monelle opettajalle lähes yhtä kuin opetussuunnitelma. Oli aika, jolloin... Tätä listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin.

Tuon alussa mainitsemani Hesarin mielipidekirjoituksen innoittamana aloin todella pohtia sitä, miten homogeeninen/heterogeeninen nykykoulu on? Vaikka yhteiskunnassa  ja oppilaissa näkyvä kielten ja kultturien kirjo ei vielä opehuoneessa suuresti näykään, on opettajien kokemustausta ja tapa tehdä työtä nykyään hyvin moninainen. Myös oppilaiden tarvitsema tuki opiskelussaan on nykyään paljon monimuotoisempi kuin aiemmin ymmärrettiinkään. Suomalaisen koulun yhtenä vahvuutena ja menestyksen kivijalkana on pidetty korkeasti koulutettujen opettajien monessa kohdin maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen suurta autonomiaa. Aloin myös laskeskella sitä, montako erilaista oppikirjaa, sähköistä oppimateriaalia, mobiiliapplikaatiota, laiteympäristöä jne. esim. meillä Havukosken koulussa on käytössä. Nopealla laskemisella pääsin... pääsin... eihän tuon laskeminen ollut edes mahdollistakaan. Lopputulos oli nimttäin se, että oppiaineilla ja opettajilla on käytössään mieletön määrä erilaisia oppimateriaaleja ja teknis-pedagogisia ratkaisuja, minkä lisäksi eri aineiden opetuksessa käytetään paljon erilaisia koulun ulkopuolisia oppimisypäristöjä ja erilaisia kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Osa näistä yritysten ja yhteisöjen tarjoamista konseptikonaisuuksista, materiaaleista ja koulutuksista on toki täyttä scheissea, mutta enimmäkseen on hyvää tarjolla. 

Ajatuskulkuni lopputulos on, että yhtenäiskulttuurin aika on totisesti ohi myös peruskoulussa. Tämän asian todella huomaa myös rehtorin työssä. Moni ajattelee yhä edelleen, että koulun rehtorin tulisi tietää kaikki koulussa tapahtuva. Ikään kuin seisoa kaapin päällä, tuotantolinjan äärellä, ja samanaikaiseti kontrolloida kaikkea ympärillä  tapahtuvaa. Näin ei tapahdu, eikä siis koulun kompleksisuuden vuoksi käytännössä voikaan tapahtua. Myös rekrytointi on (onneksi) muuttunut haasteellisemmaksi, ja samalla myös mielenkiintoisemmaksi. Haussa oleviin opettajan tehtäviin on tyrkyllä aivan tolkuttoman hyviä hakijoita. Hyvin erilaisia hakijoita.

Itse näen asian niin, että on valtavan suuri onni, että suomalainen peruskoulu on nykyään niin monimuotoinen kuin on. Olisihan tämä reksin työkin aika tylsää, jos asiat olisivat liian johdonmukaisesti eteneviä ja ennalta arvattavia.

Enää neljä viikkoa kovaa puristusta, ja sitten koittaa suvivirren aika! Tsemppiä kaikille koulutyötä tekeville kevätlukukauden loppuun saattamiseksi.