KOULUN LUKUVUODEN SUUNNITTELU

Koulun lukuvuoden suunnittelu eli mitä se reksi oikein tekee (osa 1)?

Kuluvan kevään aikana moni oppilas, huoltaja ja tuttu on kysynyt minulta rehtorin työstä: Mitä rehtori oikein tekee päivisin (ja iltaisin). Erityisesti kysyjiä on tuntunut kiinnostavan se, miten ja millaisella aikajänteellä koulun lukuvuotta suunnitellaan. Yritän seuraavassa avata asiaa käyttämällä esimerkkinä Havukosken koulun lukuvuotta 2015-2016.

Lukuvuoden suunnittelu alkaa tietenkin jo aikaisin edellisen lukuvuoden aikana. Kaikkea en nyt ehkä tähän hätään muista, mutta näin se pääpiirteissään menee.

Havukosken koulu

Suunnitteluaikatauluja lv 2015-2016 (yksinkertaistettu kuluvana lukuvuonna käytössä olleesta rehtorin vuosikellosta)

Mikä	Milloin	Ketkä
HALLINTO JA HENKILÖSTÖ
Perehdytys uusille	kaksi ens. vkoa	nimetyt mentoriopettajat
Opettajarekisterit	4.9. mennessä	rehtori
Tulos- ja kehityskeskustelut	loka-joulukuu	rehtori
Virkaesitykset	marraskuu (tarkentuu myöh.)	rehtori
POR-yläkoulut	lomakkeet joulukuun alku POR-neuvottelu joulukuussa	rehtori
Virat auki	tammikuu (haku päättyy ?)	rehtori
Määräaikaiset auki	Ei vielä tarkkaa aikataulua (maaliskuu?)	rehtori
Opettajien tuntitoiveet	maaliskuu	koko ty
YHR
Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma	8-9/2014	YHR + koko ty
Työolojen ja oppimisympäristön terveellisyyden arvioinnin päivitys	10-11/2014	terv.hoitaja + rehtori
Opiskeluympäristön turvallisuuden arvioinnin päitys	10-11/2014	YHR + oppilaskunta
Hyvinvointikansio	Käsittely elokuun Vesossa. Päivitetään aina yksittäisten asiakirjojen kohdalta	YHR + koko ty
YHR suunnittelupäivä	maaliskuu
OPETUS
Lukuvuosisuunnitelma	viim. 2.10.	koko ty
Alustavat suunnittelutiedot/POR	joulukuu YT tammi-helmikuu	rehtori + jory
OPS-työ	aikataulu?	OPS-ryhmä, koko ty
Jopo-oppilasvalinta	hakuaika tammi-maaliskuu haastattelut huhtikuu valintakok. toukokuun alku	rehtori + Jopo-ope
Yhteishaku	helmi-maaliskuu	OPO
Valinnaisainetarjonta	helmikuu	OPO
Valinnaisainevalinnat	huhtikuu	OPO + rehtorit
Strategian arviointi	helmi-maaliskuu	koko ty
Lv 2015-2016 strategia	maalis-huhtikuu	koko ty
Lähikoulupäätökset	tammikuu	aluepäällikkö
Toissijaiset hakemukset	helmi-maaliskuu	rehtori
Tulevien ryhmittely	maalis-huhtikuu. Valmis toukokuun alussa	YHR
Nivelvaiheen siirtopalaverit	maaliskuu
Jaksotus	huhtikuu
Työjärjestykset	toukokuu
Tulevien vanhempainillat	toukokuu	rehtorit + lo:t
Tulevien tutustumiset	toukokuu
Lukuvuosisuunnitelma	toukokuu-syyskuu
Lukuvuosiopas	koulun alkaessa	koko ty
Hankinnat
Kirjatilaukset	huhtikuu
Materiaalitilaukset	toukokuu
Sähköiset materiaalit	kesäkuu

Henkilöstö

Olen laatinut koululle henkilöstösuunnitelman. Henkilöstösuunnitelma pitää sisällään monia aivan ilmeisiä asioita kuten opettajamäärän, opettajien opetettavien aineiden aineyhdistelmien luettelon ja muita työntekoon suoraan liittyviä seikkoja. Täsmennän henkilöstösuunnitelmaa vuosittain käytävien tulos- ja kehityskeskustelujen (tuke) jälkeen. Tuke-keskusteluissa opettajilla on myös mahdollisuus esittää omia ajatuksiaan ja toiveitaan mm. tulevan työnkuvansa ja ammatillisen kehittymisen suhteen.

Henkilöstösuunnitelman mukaisesi sitten rekrytoidaan uutta henkilöstöä. Havukosken koulu edustaa mielestäni ihan tavallista vantaalaista lähikoulua, mutta on meillä yksi naapurikoulusta erottava ominaispiirre. Meillä opiskelevat 6-9. lk oppilaat, eli henkilöstössämme on myös luokanopettajia. Olemme kuitenkin pikku hiljaa siirtymässä aineenopettajajärjestelmään myös kuutosten osalta.

Uusia opettajia rekrytoidessamme olemme painottaneet mahdollisimman monialaista osaamista. Käytännössä siis luokanopettajiltakin edellytetään aineenopettajakelpoisuutta.  Ilokseni olen huomannut, että nykyiset opettajasukupolvet tuntuvatkin olevan todellisia moniosaajia. Aineenopettajamme ovat pääsääntöisesti useamman kuin yhden aineen kelpoisia. Kokemus monikulttuuristen oppilaiden opettamisesta on myös noussut viime vuosina arvoon.

Opetusjärjestelyt

Opetusjärjestelyjen suunnittelu on lv 2015-2016 osalta käynnistynyt lokakuussa 2014. Tuolloin tein ensimmäiset suunnitelmat henkilöstötarpeista (tiedossa olevat henkilökohtaiset suunnitelmat kuten esim. virkavapaat, ennakoidut eläköitymiset jne). Henkilöstösuunnitelma tarkentui loppusyksystä 2014 käydyissä kahdenkeskisissä tulos- ja kehityskeskusteluissa (tuke) ja edelleen nyt keväällä 2015.

Joulukuussa 2014 saimme alustavia tietoja seuraavan lukuvuoden oppilasmääristä. Samalla pystyimme hahmottamaan sitä, minkä verran kouluun tulee uusia erityisen ja tehostetun tuen oppilaita. Myös A2-kielen oppilasmäärät tulivat tietoomme.

Aluepäällikkö teki tulevien seiskaluokkalaisten lähikoulupäätökset helmikuussa, minkä jälkeen Havukosken koululla oli tiedossa tulevien oppilaiden nimet. Lähikouluperiaatteeseen kuuluu se, että oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus hakea oppilaspaikkaa myös muusta kuin hänelle osoitetusta lähikoulusta. Näitä toissijaisen oppilaaksi oton hakemuksia tulikin siten helmikuussa melko runsaasti. Vantaan opetuslautakunta on asettanut kaikille kouluille määrärajat sille, kuinka monta oppilasta koulu saa ottaa 1. luokalle ja/tai 7. luokalle. Saimme tänäkin vuonna monta toissijaisen oppilaaksi oton hakemusta, mutta valitettavasti emme voi ottaa kaikkia meille haluavia oppilaita Haviksen oppilaiksi edellä kuvaamani lautakunnan asettaman oppilasmäärärajan vuoksi. Jouduimme siis valitettavasti tekemään muutamille oppilaille kielteisen oppilaaksiottopäätöksen.

Oppilasmäärä ja oppilaiden nimet vahvistuivat  toissijaisesen oppilaaksioton jälkeen maaliskuussa. Tämän jälkeen alkoikin sitten tulevien luokkien ryhmittely. Havukosken koulussa syksyllä 2015 aloittavat oppilaat jaetaan 5 perusopetusryhmään. Ensi syksyllä meillä aloittavat siis luokat 7A-7E. Oppilaiden ryhmittelyssä käytämme seuraavia periaatteita, jotka on kerrottu oppilaille ja heidän huoltajilleen lähikoulupäätöksen mukana koteihin postitetussa kirjeessä.

Ryhmittelyn periaatteita Havukosken koulussa ovat mm. seuraavat:

•           Kukaan ei ole aivan täysin vieraassa porukassa, olemme kysyneet 1-3 hartainta kaveritoivetta

•           Tyttö-poika jakauma

•           Mahdollisimman tasakokoiset luokat

•           Siirtopalavereissa tullut tieto

•          Lisäksi äidinkielen opettajamme ovat lukeneet joukon suomi toisena kielenä –oppilaiden (S2) tekemiä kirjoitelmia, joista saadun tiedon ja tehtyjen havaintojen perusteella pystymme toivottavasti mahdollisimman hyvin päättelemään sen, keiden oppilaiden kohdalla tulee huomioida S2-opetus. 

Ryhmittelyyn käytetään paljon aikaa. Ryhmittelyssä tehtyjä virheitä, dynamiikaltaan toimimattomia luokkia yms. on hankala korjata jälkikäteen. Mahdotonta se ei tietenkään ole, mutta huolellinen suunnittelu on varmasti paras tie. Huono lähtö yläkouluun vaikuttaa luokan oppilaiden koko koulupolkuun 7-9 luokilla. Yksittäisten oppilaiden kohdalla voidaan toki tehdä luokkasiirtoja nopeastikin lukuvuoden alettua, mutta luokkasiirto on aina vähän väkivaltainen toimenpide. Uuteen luokkaan sopeutuminen, uudenlaisen roolin ottaminen uudessa opiskelukaveriporukassa, uudet opiskeltavat aineet jne. voivat olla liian iso sopeutumishaaste sellaisille oppilaille, joilla on jo ennestäänkin ollut vaikeuksia koulutyöhön sopeutumisessa. Luokkasiirtoja kuitenkin tehdään aika ajoin, eli kyllä se työkaluvalikoimaamme kuuluu.

Meille oppilaita syöttävien koulujen kanssa pidetään nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit, joissa saamme myös paljon arvokasta tietoa siitä, kuinka voimme ryhmittelyllä tukea yksittäisten oppilaiden opiskelua. Siirtopalavereihin osallistuu alakoulun opettajia, jotka ovat opettaneet oppilasta parhaimmillaan monen vuoden ajan yhtäjaksoisesti. Siinä on varmasti karttunut monenlaista kokemusta ja näkemystä. Oppilaiden ryhmittelyä seiskaluokille pohditaan myös oppilashuollon henkilöstön kanssa.

Tulevan lukuvuoden luokkajaot kerrotaan oppilaille ja heidän huoltajilleen toukokuussa. On tärkeää, että oppilaat saavat jo ennen kesälomaa aikaa sopeutua muutoksiin tulevassa koulukaveripiirissään. Muistutamme aina oppilaita ja huoltajia myös siitä, että vaikka osa monivuotisista koulukavereista onkin eri luokalla, opiskellaan aika suuri osa oppiaineista käytännössä jossain muussa kokoonpanossa kuin perusluokassa. Nimellisesti samalla luokalla oleminen ei automaattisesti takaa samassa opetusryhmässä olemista. Vanhojen, hyvien ja luotettujen kaverien kanssa voidaan kaveerata luonnollisesti myös oppituntien ulkopuolella ja vapaa-ajalla. Vaikka koulu onkin merkittävä osa nuorten elämään, on sen ulkopuolellakin kuitenkin aikaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja tavata kavereita.

Samanaikaisesti tulevan lukuvuoden ryhmittelyn kanssa suunnittelemme sitä, kuka opettajistamme opettaa mitäkin luokkaa. Periaatteena on ollut se, että opettajien toiveita kuunnellaan. Opettajilla onkin ollut mahdollisuus esittää omia toiveitaan seuraavan lukuvuoden opetustuntimääristä ja muista opetusjärjestelyihin liittyvistä asioista helmi/maaliskuussa.

Esimerkki yhden luokan työjärjestyksestä

Tämän jälkeen alkaa työjärjestysten tekeminen. Reunaehtojen määrittelemisen jälkeen Haviksen työjärjestysten laatimisesta vastaavat monivuotisella kokemuksella apulaisrehtori Esa Oila ja hallinnon tukihenkilö Pasi Vuorimaa. Ensin tehdään jaksotus, jossa määritellään se, missä jaksossa (meillä on käytössä nelijaksojärjestelmä) mitäkin ainetta ja kurssia opetetaan. Opettajilla on mahdollisuus ottaa kantaa jaksotukseen vielä ennen varsinaisten työjärjestysten tekemistä.

Jaksotuksen valmistuttua aletaan tehdä oppituntien sijoittelua, joka valmistuu lukuvuoden loppuun mennessä. Havukosken koulussa on nähty tärkeänä se, että opettaja kesälomalle jäädessään tietää millaiseen toimintaympäristöön hän elokuussa palaa. Mitkä ovat opetettavat aineet, tuntimäärä, opetusryhmät, jaksotus jne.  Oppilaille työjärjestykset julkistetaan vasta elokuussa.

Kevään 2015 aikana olemme keskustelleet (ja tulee vielä huhti-toukokuun aikana keskustelemaan) seuraavan lukuvuoden strategisista kehittämiskohteista, lukuvuoden aikatauluista, teemapäivistä jne. Tavoitteena on se, että lukuvuosi on pääpiirteittäin suunniteltu ennen kesäloman alkua. Käytännössä nyt keväällä tehdyt suunnitelmat vaativat tarkistamista syksyllä, ja aikatauluihinkin tulee varmasti muutoksia. Tämä on kuitenkin vain hienosäätöä. 

Talous

Eurot määrittelevät tietenkin aika pitkälle sen, miten ja mitä voimme suunnitella. Budjettivuosi kulkee kalenterivuoden mukaan, eli koulun budjettivuosi on aina tammikuusta joulukuuhun. Toisaalta koulun toimintavuosi alkaa elokuussa ja loppuu heinäkuun loppuun. Tämä tuo koulun toiminnan suunnitteluun oman lisämausteensa.

Merkitystä tällä asialla on esimerkiksi siten, että

a) Havukosken koulun lukuvuoden 2015-016 toiminnan suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa tulee huomioida kaksi eri budjettivuotta.  Joskus koulu saattaa jo etukäteen tiedostaa sen, että esim. talous tiukkenee, jolloin  tämä pitäisi myös huomioida toimintaa suunniteltaessa.

b) Kun koulussa päätetään esim. jakotuntien tai lisäresurssiin kohdentamisesta johonkin valittuun kohteeseen, tulee kustannusvaikutus kahdelle eri budjettivuodelle.

Rehtorin urani alkuvaiheessa tämä budjettivuoden ja toimintavuoden ”ristiriita” oli jotenkin hankala asia, mutta sen kanssa on jo opittu elämään.

Lopuksi

Edellä kuvatusti lukuvuoden toimintaa pyritään suunnittelemaan huolellisesti.

Lukuvuoden suunnittelu on ainakin meillä ollut toistaiseksi varsin virkamiesvetoista. Kuinka saisimme oppilaat ja huoltajat nykyistä enemmän ja aidosti mukaan suunniteluun?

Oppilaskunta, vanhempainyhdistys yms… Jokin kehittämispaja vanhempainillan tai lauantaityöpäivän yhteyteen… Kuinka seuraavasta lukuvuodesta tehdään edellistä parempi?