Miten
koulussa oikeasti jaksetaan – kysytään oppilailta ja henkilökunnalta
Työssäjaksaminen ja koulussa viihtyminen on aihepiiri, joka on
säännöllisesti keskusteluissa koulujen henkilökuntakokouksissa, tyhy-tiimien
asialistoilla, kehityskeskusteluissa, vanhempainilloissa,
oppilaskuntatapaamisissa, kahvipöytäkeskusteluissa ja laajemmassa julkisessa
keskustelussakin.
Jaksaminen ja erilaisten kuormitustekijöiden kokeminen
henkilötasolla on hyvin monisyinen asia. Esim. meillä Havukosken koulussa on
varmasti n. 450 erilaista toisistaan jossain määrin poikkeavaa näkemystä ja
kokemusta. Sen verran meillä nimittäin on oppilaita ja koulussa työskenteleviä
aikuisia yhteenlaskettuna.
Rehtorina näen toistuvasti selviä merkkejä sekä henkilökunnan että
oppilaiden liiallisesta kuormituksesta. Tämä saattaa näkyä käyttäytymisen
muuttumisena, työtehon laskuna ja muina usein valitettavasti aika vaikeasti
havaittavina pieninä hiljaisina signaaleina.
Väkisinkin joudun kysymään: Onko koulutyö nykyään vaativampaa kuin
aiemmin? Koulutyön vaativuus on kiistaton fakta. Nykypäivän peruskoulu on
raakaa työntekoa sekä oppilaille että henkilökunnalle. Jatkuva kiire ja
aikataulujen joustamattomuus, koepäivien kasaantuminen, uuden
opetussuunnitelman käyttöönoton mukanaan tuomat muutostarpeet, luokanohjaajien
alati lisääntyvät tehtävät, sisäilmaongelmat ja –oireilu, henkilökohtaisen
digiloikkimisen haasteet, toimimaton tietotekniikka, koulun ulkopuolisten
yhteiskunnallisten ongelmien heijastuminen kouluun, huoltajien koululle
asettamat paineet, yleiset oppilashuollolliset haasteet jne. Kysykääpä vaan
keneltä tahansa oppilaalta tai opettajalta. Jokainen vastaaja osaa varmasti
listata muutaman omasta näkökulmastaan kenties jo liiankin suureksi paisuneen
työhyvinvointia ja jaksamista uhkaavan asian. Kaikki edellä mainitut tekijät kuormittavat
koulupäivää ja tekevät siitä ajoittain selviämistaistelun kaltaista
puurtamista. Onneksi ylivoimaisesti suurin osa päivistä tarjoaa kuitenkin onnistumisen elämyksiä ja huikeita kokemuksia yhdessä nuorten kanssa.
Työhyvinvoinnin ylläpitäminen työyhteisössä on itselleni tärkeä
asia. Uskon vilpittömästi, että monet ongelmista on ratkaistavissa koulutasolla.
Oppilaiden ja henkilökunnan on saatava äänensä kuuluviin, ja esille nousseisiin
ongelmakohtiin on puututtava. Oppilaiden osallistaminen ja kuuleminen heitä
koskevissa asioissa, henkilökunnan yhteissuunnitteluajan systemaattinen käyttö,
avoimen keskustelukulttuurin ja toista ihmistä kunnioittavan toimintakulttuurin
esillä pitäminen ovat lääke alkuun.
Työolojen
arviointi on toivottavasti jokaisessa työyhteisössä jatkuvaa toimintaa. Kuin täsmätilauksena
tämänhetkiseen tarpeeseen, laaditaan meillä Havukosken koulussa kuluvan syksyn
aikana sekä opiskeluympäristön että
työolojen laaja arviointi. Arvioinneissa selvitetään monipuolisesti erilaisia työympäristötekijöitä, fyysisiä kuormitustekijöitä ja henkistä
kuormitusta lisääviä tekijöitä. Vantaalla toteutettiin tänä syksynä myös Kunta10-tutkimus, jossa selvitettiin henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia
henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Samaa työtä tehdään kaikissa
vantaalaisissa peruskouluissa. Toivottavasti nämä arvioinnit jaksetaan tehdä
huolella, niin meillä kuin muuallakin.
Meillä on siis loppusyksystä käytössämme paljon ajantasaista ja
hyödyllistä tietoa siitä, mihin asioihin toivotaan muutosta. Nyt vain kääritään
hihat ja ryhdytään töihin.
Havukosken
koulussa syksyllä 2016 toteutettava opiskelu – ja työympäristön arviointi
Opiskeluympäristön
arviointi
Vaihe
1.
Rehtori
esitteli opiskeluympäristön arvioinnin suunnitelman oppilaskunnan hallitukselle
4.10. Yhdessä oppilaskunnan hallituksen kanssa sovittiin, että rehtori laatii
arviointikyselyn pohjalta Webropol-kyselylomakkeen.
Vaihe
2.
Webropol-kyselyn
toteutus loka-marraskuun vaihteessa. Kaikki koulun oppilaat vastaavat kyselyyn.
Vaihe
3.
Yhteisöllisen
hyvinvointiryhmän kokouksessa 9.11. (YHR) tarkastellaan tehdyn kyselyn
tuloksia. Mukana tässä kokouksessa on YHR:n normaalikokoonpanon
(henkilökuntajäsenet) lisäksi kutsuttuna oppilaskunnan hallituksen
keskuudestaan valitsema työryhmä. Kokouksessa pyritään priorisoimaan esille
nousseita asioita, ja aloittamaan myös toimenpiteiden suunnittelu.
Vaihe
4.
Arvioinnin
tulokset ja alustavat toimenpide-ehdotukset esitellään oppilaskunnan hallitukselle
ja työyhteisölle yt-ajalla. Toimenpideluetteloa voidaan täydentää tässä
vaiheessa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moniin esille nouseviin
korjaamista vaativiin asioihin vastataan mahdollisimman nopeasti.
Vaihe
5.
Toimenpideluettelo
esitellään kaikille oppilaille ja huoltajille.
Vaihe
6.
Keväällä
2017 tehdään välitarkistus, jossa katsotaan, olemmeko pystyneet toteuttamaan
arvioinnin pohjalta laaditun toimenpideluettelon.
Työolojen arviointi
Vaihe 1.
Henkilökunta
täyttää työolojen arviointilomakkeen marraskuussa. Kyselylomakkeella pyydetään
arvioimaan kunkin asiakokonaisuuden kohdalla sitä, onko tilanne hallinnassa vai
vaatiiko se toimenpiteitä.
Vaihe 2.
Johtoryhmä ja
yhteisöllinen hyvinvointiryhmä kokoavat opettajien vastaukset. Tulokset
käsitellään koko työyhteisön kanssa. Viimeistään tässä vaiheessa aletaan pohtia
myös toimenpiteitä esille nousseiden kuormitustekijöiden korjaamiseksi.
Vaihe 3.
Toimenpiteistä
sovitaan työyhteisön kanssa. Toteutus marras-joulukuussa.
Vaihe 4.
Keväällä
2017 tehdään välitarkistus, jossa katsotaan, olemmeko pystyneet toteuttamaan
arvioinnin pohjalta laaditun toimenpideluettelon.