Havukosken koulu kevätjuhla
2015
Rehtorin puhe Havukosken koulun
kevätjuhlassa 30.5.2015
Hyvät peruskoulun päättävät
yhdeksäsluokkalaiset ja muut havukoskelaiset.
Kiitos oppilaiden puheesta
Niina Kuusivuorelle ja Ensar Zenunille.
Hienoja ja mukavia ajatuksia.
Pitkä lukuvuosi on hetken
kuluttua takanapäin. Kesäloma odottaa.
Kuluva kouluvuosi vierähti
nopeasti – niinhän ne tuppaavat menemään. Juhlahumun keskellä on hankala
muistaa yksityiskohtia pitkästä lukuvuodesta. Paljon kuitenkin mahtuu koulun
lukuvuoden 190 koulupäivään. Havukosken koulussa opetetaan viikossa yhteensä
lähes 800 oppituntia. Yhteenkin kouluviikkoon mahtuu siis jo melkoinen määrä
erilaisia tilanteita ja sattumuksia, joista jokin yksittäinen saattaa olla
sinulle merkityksellinen. Toivottavasti kuluvasta lukuvuodesta on mieleesi
jäänyt jokin sellainen positiivinen tapahtuma, jonka muisteleminen saa hymyn
kareen kasvoillesi.
***
Havukosken koulu on hyvä
paikka opiskella. Se on kuultu monen oppilaan suusta ja tullut todistetuksi
erilaisissa vertailuissa.
Havukosken koululla tulee
parin vuoden kuluttua täyteen 30 vuotta. Tuona aikana on eletty monia eri
vaiheita ja kolmikymmenvuotisen ajanjakson kuluessa on ehtinyt tulla ja mennä
erilaisia kasvatuksellisia ja pedagogisia ajatuksia ja suuntauksia. Koulu on
aina sitten yrittänyt jotenkin sopeuttaa tekemisiään kulloinkin vallalla
olevaan malliin.
Hyvänkin koulun täytyy
muuttua ja kehittyä. Jokaisen koulun tulee kuitenkin olla aktiivinen oman
toimintansa kehittämisessä.
Peruskoulun tulevaisuus on
nyt taas ajankohtaisempi kuin vuosiin. Itse olen kuluvan kevään aikana pohtinut
eri yhteyksissä moneen kertaan kysymystä:
Miltä opiskelu voisi näyttää Havukosken
koulussa muutaman vuoden kuluttua?
Opetussuunnitelmia
uudistetaan parhaillaan. Uudet opetussuunnitelmat eli ammattikielellä OPS:it
otetaan käyttöön vuosien 2016-2018 välisenä aikana. Uusissa
opetussuunnitelmissa korostetaan asioita, jotka vaikuttavat ensi kuulemalta uusilta
ja radikaaleilta, mutta ainakin osa niistä on ollut tavalla tai toisella
olemassa osana koulua jo aiemmin.
Itse näen niin, että
tulevaisuuden opiskelussa korostuvat oppimiskokonaisuudet, tieto- ja
viestintätekniikka, yhdessä tekeminen ja oppimaan oppiminen. Keskeistä
uudistuksessa on uusi oppimiskäsitys, joka korostaa oppilaan roolia aktiivisena
toimijana ja oppimista vuorovaikutuksena.
Kun nyt käytössä oleva
opetussuunnitelma kertoo, mitä asioita opiskellaan, uudessa huomio on
oppimisessa ja opettamisessa. Sisältöjen sijaan korostetaan taitoja.
Opiskelu ei enää tapahtuu nykyiseen
tapaan luokkahuoneissa, vaan opetusta viedään selvästi nykyistä enemmän
erilaisiin opetustiloihin. Koulun aulat kalustetaan opiskelupisteiksi,
erilaiset ryhmätyötilat otetaan nykyistä tehokkaammin käyttöön, koulun
ulkopuoliset tilat ja yhteistyöverkoston toimipisteet ovat hyvänä lisänä koulun
varsinaisille luokille.
Projekti- ja vertaisoppiminen
ovat oppilaan arkea. Koulupäivään sisältyy opettajajohtoisen opiskelun lisäksi
itsenäisen työn jaksoja.
jne jne. Ajatuksia on monia.
Itse olen uusista
opetussuunnitelmista ja niiden tuomista mahdollisuuksista lapsenomaisen
innostunut. Toivottavasti osaamme kouluna hyödyntää tämän tilaisuuden.
Oli meillä sitten uusi tai
vanha OPS uskon, että Havukosken koulu tulee tulevaisuudessakin olemaan koulu
jossa toimintakulttuurin ytimenä on oppiva yhteisö, ja tavoitteena on edistää
oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia.
***
Sinä yhdeksäsluokkalainen.
Onnittelen
sinua ja toivotan hyvää tutkimusmatkaa oman elämäsi tulevaisuuteen.
Aloitit koulupolkusi pienenä
ekaluokkalaisena yhdeksän vuotta sitten elokuussa 2006. Tuon kenties
jännittävänkin ensimmäisen koulupäivän jälkeen olet ehtinyt käydä koulua aika
paljon:
Yhteensä 342 viikkoa -
koulupäivinä se tekee 1710 päivää - oppitunteina 10260 tuntia. Ei mikään ihan
pieni työ. Uskallan väittää, että olet nyt saamassa päätökseen tähänastisen
elämäsi ylivoimaisesti suurinta projektia.
Olivatko nuo reilut 10 000
tuntia hukkaan heitettyä aikaa? Ennen kuin vastaat hätäisesti, että olivathan
ne juuri sitä hukkaan heitettyä aikaa, pysähdypä kuitenkin hetkeksi miettimään,
mitä kaikkea koulu on sinulle tarjonnut.
Elämään ja elämiseen kuuluu
sosiaalinen kanssakäyminen kavereiden kanssa. Usein kaverit ovat saattaneet
olla sinullekin opiskelua tärkeämpi asia. Niin se on aina ollut ja aina tule
olemaan. Ei minunkaan kouluaikanani ihan kaiken aikaa jaksettu koulunkäyntiin
keskittyä. En minä ainakaan.
Olin samassa tilanteessa kuin
te nyt – siis peruskoulua päättämässä – tasan 30 vuotta sitten toukokuussa
1985. Aika moni asia on koulussa nykyisin toisin kuin oli omana kouluaikanani.
Ajat menneet eivät kuitenkaan palaa, ja hyvä niin. Turha haikailla mitään
sellaista, joka ei ollut nykyistä parempaa. Parempaan päin kehitys kuitenkin
kulkee noin yleisesti ottaen.
Itse en ysiluokkalaisena
todellakaan tiennyt mitä tulisin aikuisena tekemään. Oppilaiden puheessa mainitiiin "risteyksessä oleminen". Pidän tuosta kielikuvasta. Osa teistä tietää jo hyvinkin tarkkaan sen, mihin suuntaan tie tulee viemään, osalla taas on vähän hakusessa se, mihin suuntaan tästä risteyksestä tulisi suunnistaa. Älä kuitenkaan huoli, aikaa on, ehdit kyllä löytää sen oman juttusi.
Palatakseni omaan ysiluokan kevääseen.
Paljon oli haaveita,
joista osa realistisia ja osa täysin utopistisia. Muistan jopa joskus ihan
tosissani pohtineeni ja toitottaneeni kovaan ääneen sitä, miten minusta tulee astronautti. (On hyvä muistaa,
että minun peruskouluaikanani ei eurooppalaisia astronautteja vielä ollut
olemassakaan. Oli vain yhdysvaltalaisia astronautteja ja neuvostoliittolaisia
kosmonautteja). Ei minusta astronauttia tullut, joitain simppeleitä
tähtitieteen oppimateriaaleja olen kyllä ollut käsikirjoittamassa.
Riippumatta siitä, miten
koulupolkusi ensi syksynä tulee jatkumaan, olet varmasti saanut koulusta
tärkeitä eväitä pärjätäksesi tulevaisuudessa. Olet oppinut lukemaan ja
laskemaan. Olet oppinut ratkaisemaan erilaisia ongelmatehtäviä, analysoimaan
erilaisista tietolähteistä poimittuja tekstejä, tuottamaan itse tekstiä, keskustelemaan
ja väittelemään.
Mutta vielä tärkeämpää:
Olet matkan varrella
törmännyt satoihin erilaisiin ihmisiin. Näiltä kohtaamiltasi nuorilta ja
aikuisilta olet varmasti myös oppinut paljon sellaista, jota et itse tällä
hetkellä edes osaa ymmärtää. Sosiaaliset taitosi ja kykysi vuorovaikutukseen
kanssaihmisten kanssa olisivat varmasti köyhemmät ilman yhdeksänvuotista
opiskelua peruskoulussa.
Peruskoulun
päättötodistus ei ole vain pala paperia, vaan ennen kaikkea osoitus siitä, että
kykenet pitkäjänteiseen ja määrätietoiseen opiskeluun. Älä kuitenkaan jätä koulunkäyntiä
tähän päivään. Aseta itsellesi tavoitteita ja kunnollisia haasteita. Opiskelu
ei aina ole helppoa, muta uskallan väittää että koulutus menee harvoin hukkaan.
Muistakaa myös, että
"Hyvät tulokset millään
alalla eivät voi syntyä sormia napsauttamalla: menestyminen vaatii aina työtä.
Joskus joutuu pettymään ja yrittämään uudelleen."
Pidä sydämessäsi muistoja
koulusta. Miellyttävät muistot lämmittävät ja koetut haasteet kasvattavat.
Toivottavasti osaat arvostaa koulua ja saavutustasi.
***
Koulun lukuvuoden
onnistuminen on kiinni monista henkilöistä. Kukaan ei yksin saa vedettyä 400
oppilaan ja lähes 50 aikuisen rekeä. Yhteissuunnittelu ja yhteinen tekeminen –
yhteistyö – ovat avain onnistumiseen. Kiitos kouluvuoden onnistumisesta kuuluu
niin monelle yksittäiselle henkilölle, ettei heitä kannata tässä lähteä
luettelemaan. Me kaikki tässä salissa tänään olevat olemme omalta osaltamme
olleet luomassa edellytyksiä lukuvuoden läpiviemiselle. Kiitos siis teille –
siis meille – meille kaikille.
Erityisesti haluan kiittää
tämän kevään jälkeen eläköityviä henkilökunnan jäseniä: Heidän mukanaan katoaa
valtava määrä kokemusta ja tietotaitoa. Ensi syksynä remmiin astuvat seuraajat
joutuvat astumaan suuriin saappaisiin.
Eläkkeelle kuluvan vuoden
jälkeen jäävien lista on pitkä.
Eläkkeelle jäävät:
.............
.............
.............
Kiitos teille kaikille.
Hyvät oppilaat ja muut
läsnäolijat. Kesä ja loma ovat edessä, olette ansainneet sen. Nauttikaa kesästä
ja huolehtikaa läheisistänne.
Kiitos ja oikein rentouttavaa
kesää kaikille!