Rehtorin puhe Havukosken koulun kevätjuhlassa 30.5.2015

Havukosken koulu kevätjuhla 2015

Rehtorin puhe Havukosken koulun kevätjuhlassa 30.5.2015

Hyvät peruskoulun päättävät yhdeksäsluokkalaiset ja muut havukoskelaiset.

Kiitos oppilaiden puheesta Niina Kuusivuorelle ja Ensar Zenunille.

Hienoja ja mukavia ajatuksia.

Pitkä lukuvuosi on hetken kuluttua takanapäin. Kesäloma odottaa.

Kuluva kouluvuosi vierähti nopeasti – niinhän ne tuppaavat menemään. Juhlahumun keskellä on hankala muistaa yksityiskohtia pitkästä lukuvuodesta. Paljon kuitenkin mahtuu koulun lukuvuoden 190 koulupäivään. Havukosken koulussa opetetaan viikossa yhteensä lähes 800 oppituntia. Yhteenkin kouluviikkoon mahtuu siis jo melkoinen määrä erilaisia tilanteita ja sattumuksia, joista jokin yksittäinen saattaa olla sinulle merkityksellinen. Toivottavasti kuluvasta lukuvuodesta on mieleesi jäänyt jokin sellainen positiivinen tapahtuma, jonka muisteleminen saa hymyn kareen kasvoillesi.

***

Havukosken koulu on hyvä paikka opiskella. Se on kuultu monen oppilaan suusta ja tullut todistetuksi erilaisissa vertailuissa.

Havukosken koululla tulee parin vuoden kuluttua täyteen 30 vuotta. Tuona aikana on eletty monia eri vaiheita ja kolmikymmenvuotisen ajanjakson kuluessa on ehtinyt tulla ja mennä erilaisia kasvatuksellisia ja pedagogisia ajatuksia ja suuntauksia. Koulu on aina sitten yrittänyt jotenkin sopeuttaa tekemisiään kulloinkin vallalla olevaan malliin.

Hyvänkin koulun täytyy muuttua ja kehittyä. Jokaisen koulun tulee kuitenkin olla aktiivinen oman toimintansa kehittämisessä.

Peruskoulun tulevaisuus on nyt taas ajankohtaisempi kuin vuosiin. Itse olen kuluvan kevään aikana pohtinut eri yhteyksissä moneen kertaan kysymystä:

Miltä opiskelu voisi näyttää Havukosken koulussa muutaman vuoden kuluttua?

Opetussuunnitelmia uudistetaan parhaillaan. Uudet opetussuunnitelmat eli ammattikielellä OPS:it otetaan käyttöön vuosien 2016-2018 välisenä aikana. Uusissa opetussuunnitelmissa korostetaan asioita, jotka vaikuttavat ensi kuulemalta uusilta ja radikaaleilta, mutta ainakin osa niistä on ollut tavalla tai toisella olemassa osana koulua jo aiemmin.

Itse näen niin, että tulevaisuuden opiskelussa korostuvat oppimiskokonaisuudet, tieto- ja viestintätekniikka, yhdessä tekeminen ja oppimaan oppiminen. Keskeistä uudistuksessa on uusi oppimiskäsitys, joka korostaa oppilaan roolia aktiivisena toimijana ja oppimista vuorovaikutuksena.

Kun nyt käytössä oleva opetussuunnitelma kertoo, mitä asioita opiskellaan, uudessa huomio on oppimisessa ja opettamisessa. Sisältöjen sijaan korostetaan taitoja.

Opiskelu ei enää tapahtuu nykyiseen tapaan luokkahuoneissa, vaan opetusta viedään selvästi nykyistä enemmän erilaisiin opetustiloihin. Koulun aulat kalustetaan opiskelupisteiksi, erilaiset ryhmätyötilat otetaan nykyistä tehokkaammin käyttöön, koulun ulkopuoliset tilat ja yhteistyöverkoston toimipisteet ovat hyvänä lisänä koulun varsinaisille luokille.  

Projekti- ja vertaisoppiminen ovat oppilaan arkea. Koulupäivään sisältyy opettajajohtoisen opiskelun lisäksi itsenäisen työn jaksoja.

jne jne. Ajatuksia on monia.

Itse olen uusista opetussuunnitelmista ja niiden tuomista mahdollisuuksista lapsenomaisen innostunut. Toivottavasti osaamme kouluna hyödyntää tämän tilaisuuden.

Oli meillä sitten uusi tai vanha OPS uskon, että Havukosken koulu tulee tulevaisuudessakin olemaan koulu jossa toimintakulttuurin ytimenä on oppiva yhteisö, ja tavoitteena on edistää oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia.

***

Sinä yhdeksäsluokkalainen.

Onnittelen sinua ja toivotan hyvää tutkimusmatkaa oman elämäsi tulevaisuuteen.

Aloitit koulupolkusi pienenä ekaluokkalaisena yhdeksän vuotta sitten elokuussa 2006. Tuon kenties jännittävänkin ensimmäisen koulupäivän jälkeen olet ehtinyt käydä koulua aika paljon:

Yhteensä 342 viikkoa - koulupäivinä se tekee 1710 päivää - oppitunteina 10260 tuntia. Ei mikään ihan pieni työ. Uskallan väittää, että olet nyt saamassa päätökseen tähänastisen elämäsi ylivoimaisesti suurinta projektia.

Olivatko nuo reilut 10 000 tuntia hukkaan heitettyä aikaa? Ennen kuin vastaat hätäisesti, että olivathan ne juuri sitä hukkaan heitettyä aikaa, pysähdypä kuitenkin hetkeksi miettimään, mitä kaikkea koulu on sinulle tarjonnut.

Elämään ja elämiseen kuuluu sosiaalinen kanssakäyminen kavereiden kanssa. Usein kaverit ovat saattaneet olla sinullekin opiskelua tärkeämpi asia. Niin se on aina ollut ja aina tule olemaan. Ei minunkaan kouluaikanani ihan kaiken aikaa jaksettu koulunkäyntiin keskittyä. En minä ainakaan.

Olin samassa tilanteessa kuin te nyt – siis peruskoulua päättämässä – tasan 30 vuotta sitten toukokuussa 1985. Aika moni asia on koulussa nykyisin toisin kuin oli omana kouluaikanani. Ajat menneet eivät kuitenkaan palaa, ja hyvä niin. Turha haikailla mitään sellaista, joka ei ollut nykyistä parempaa. Parempaan päin kehitys kuitenkin kulkee noin yleisesti ottaen.

Itse en ysiluokkalaisena todellakaan tiennyt mitä tulisin aikuisena tekemään. Oppilaiden puheessa mainitiiin "risteyksessä oleminen". Pidän tuosta kielikuvasta. Osa teistä tietää jo hyvinkin tarkkaan sen, mihin suuntaan tie tulee viemään, osalla taas on vähän hakusessa se, mihin suuntaan tästä risteyksestä tulisi suunnistaa. Älä kuitenkaan huoli, aikaa on, ehdit kyllä löytää sen oman juttusi.

Palatakseni omaan ysiluokan kevääseen. 

Paljon oli haaveita, joista osa realistisia ja osa täysin utopistisia. Muistan jopa joskus ihan tosissani pohtineeni ja toitottaneeni kovaan ääneen sitä, miten minusta tulee astronautti. (On hyvä muistaa, että minun peruskouluaikanani ei eurooppalaisia astronautteja vielä ollut olemassakaan. Oli vain yhdysvaltalaisia astronautteja ja neuvostoliittolaisia kosmonautteja). Ei minusta astronauttia tullut, joitain simppeleitä tähtitieteen oppimateriaaleja olen kyllä ollut käsikirjoittamassa.

Riippumatta siitä, miten koulupolkusi ensi syksynä tulee jatkumaan, olet varmasti saanut koulusta tärkeitä eväitä pärjätäksesi tulevaisuudessa. Olet oppinut lukemaan ja laskemaan. Olet oppinut ratkaisemaan erilaisia ongelmatehtäviä, analysoimaan erilaisista tietolähteistä poimittuja tekstejä, tuottamaan itse tekstiä, keskustelemaan ja väittelemään.

Mutta vielä tärkeämpää:

Olet matkan varrella törmännyt satoihin erilaisiin ihmisiin. Näiltä kohtaamiltasi nuorilta ja aikuisilta olet varmasti myös oppinut paljon sellaista, jota et itse tällä hetkellä edes osaa ymmärtää. Sosiaaliset taitosi ja kykysi vuorovaikutukseen kanssaihmisten kanssa olisivat varmasti köyhemmät ilman yhdeksänvuotista opiskelua peruskoulussa.

Peruskoulun päättötodistus ei ole vain pala paperia, vaan ennen kaikkea osoitus siitä, että kykenet pitkäjänteiseen ja määrätietoiseen opiskeluun. Älä kuitenkaan jätä koulunkäyntiä tähän päivään. Aseta itsellesi tavoitteita ja kunnollisia haasteita. Opiskelu ei aina ole helppoa, muta uskallan väittää että koulutus menee harvoin hukkaan.

Muistakaa myös, että

"Hyvät tulokset millään alalla eivät voi syntyä sormia napsauttamalla: menestyminen vaatii aina työtä. Joskus joutuu pettymään ja yrittämään uudelleen."

Pidä sydämessäsi muistoja koulusta. Miellyttävät muistot lämmittävät ja koetut haasteet kasvattavat. Toivottavasti osaat arvostaa koulua ja saavutustasi.

***

Koulun lukuvuoden onnistuminen on kiinni monista henkilöistä. Kukaan ei yksin saa vedettyä 400 oppilaan ja lähes 50 aikuisen rekeä. Yhteissuunnittelu ja yhteinen tekeminen – yhteistyö – ovat avain onnistumiseen. Kiitos kouluvuoden onnistumisesta kuuluu niin monelle yksittäiselle henkilölle, ettei heitä kannata tässä lähteä luettelemaan. Me kaikki tässä salissa tänään olevat olemme omalta osaltamme olleet luomassa edellytyksiä lukuvuoden läpiviemiselle. Kiitos siis teille – siis meille – meille kaikille.

Erityisesti haluan kiittää tämän kevään jälkeen eläköityviä henkilökunnan jäseniä: Heidän mukanaan katoaa valtava määrä kokemusta ja tietotaitoa. Ensi syksynä remmiin astuvat seuraajat joutuvat astumaan suuriin saappaisiin.

Eläkkeelle kuluvan vuoden jälkeen jäävien lista on pitkä.

Eläkkeelle jäävät:

.............
.............

Kiitos teille kaikille.

Hyvät oppilaat ja muut läsnäolijat. Kesä ja loma ovat edessä, olette ansainneet sen. Nauttikaa kesästä ja huolehtikaa läheisistänne.

Kiitos ja oikein rentouttavaa kesää kaikille!

Havukosken koulun sisäilmakorjaukset jatkuvat kesällä 2015

HAVUKOSKEN KOULUN SISÄILMAKORJAUKSET JATKUVAT KESÄLLÄ 2015

Havukosken koulu kuuluu valitettavasti siihen huomattava suureen joukkoon suomalaisia kouluja, joissa on viimeisten vuosien aikana kärsitty sisäilmaongelmista ja ongelman mukanaan tuomista haasteista. Meillä tilanne kärjistyi syksyllä 2013 lopulta siihen, että koulu päätettiin sulkea kevään ja kesän 2014 ajaksi. Koulun toiminnat jaettiin 1-8/2014 ajalle eri toimipisteisiin, jotta remontti olisi mahdollinen. Remontoituun kouluun palattiin elokuussa 2014.

Kesän 2015 aikana Havukosken koulun sisäilmakorjauksia tullaan jatkamaan lähinnä hallinnon ja oppilashuollon tiloissa. Korjaukset tulevat olemaan laajuudeltaan samaa luokkaa kuin opetustiloissa vuonna 2014 tehdyt korjaukset.

Koulun hallinto toimii siis kesän 2015 ajan väistötiloissa, jotka onneksi löytyivät tällä kerralla oman koulurakennuksen sisältä. Sisäänkäynti kouluun tapahtuu kesän aikana ns. taka-aulasta. Ohessa karttakuva käytössämme olevista tiloista. Kuvaan vaaleanpunaisella merkittyjä tiloja lukuun ottamatta kaikki muut tilat ovat käytännössä työmaa-aluetta.

 

Havukosken koulun hallinnon käytössä olevat tilat kesällä 2015

Kesän korjaukset oat väkisinkin pyörineet päällimmäisenä mielessä viimeisen viikon ajan. Tästä ”inspiroituneena” ajattelin kirjata jonkinlaista tapahtumalokia koulumme sisäilmatilanteesta.

Seuraavassa siis Havukosken koulun sisäilmakorjausten tapahtumaloki. Olkaa hyvä!

Toivottavasti kokemuksistamme ja toimintatavoistamme on jollekin samojen ongelmien kanssa painivalle hyötyä. Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin.

HAVUKOSKEN KOULUN SISÄILMAONGELMAT JA TOIMENPITEET ONGELMAN KORJAAMSEKSI

Mistä lähdettiin liikkeelle?

Aluksi huoltamme herättivät muutamat seikat:

- Toistuvat kattovuodot

- Rakenteissa näkyvät jäljet vuodoista joista meillä ei ollut suoria havaintoja

- Sisäilman aistinvarainen heikkolaatuisuus

- Oppilaiden ja henkilökunnan sairastelu ja pikkuhiljaa mieleen hiipineet epäilyt sairastelun ja sisäilmatilanteen yhteydestä

Käytännössä pyörittelimme mielessämme seuraavia kysymyksiä:

-          Ovatko kattovuodot voineet aiheuttaa homevaurioita?

-          Voivatko siivous- ja ylläpitopalveluiden puutteet aikaansaada oireilua koetussa laajuudessa?

-          Onko omilla toimillamme jotain osuutta oireiluun?

-     Mistä saamme apua tilanteeseemme?

Vuonna 2012 käynnistetyt toimenpiteet lyhyesti kuvattuna

Koulun sisäilmatilannetta ryhdyttiin tarkastelemaan kriittisesti ja huolellisesti syksyn 2011 aikana. Tammikuussa 2012 totesimme lopulta, että tilanne oli kehittynyt jo sellaiseksi, että haluamme selvittää sisäilmaongelman laajuuden ja syyt. Tammikuusta 2012 alkaen on tapahtunut seuraavaa:

*1/2012 Koulun tekemä ilmanvaihtoselvityspyyntö ja kosteusvaurioepäily

* Kevät 2012 Sisäilmatutkimuksia

* 9/2012 Tutkimusraportin esittely

* 1-2/2013 Sisäilmakorjauksia kolmessa luokkatilassa

* 6/2013 ja 8/2013 Rakenne- ja ilmanvaihtotutkimuksia

* 9/2013 Ilmanvaihdon korjaukset käynnistyvät

* 10/2013 Lisää korjauksia

* 10/2013Vahvimmin oireilevista oppilaista muodostetaan ryhmä, joka opiskeli läheisen Koivukylän koulun tiloissa

* 11/2013 Päätös koulun sulkemisesta ja väistötilojen etsimisestä kevääksi 2014

* 1-8/2014 Havukosken koulu toimii viidessä eri opetuspisteessä seuraavasti:

6 luokat Päiväkummun koulussa

7-8 luokat Koivukylän koulussa

9 luokat Rekolanmäen koulussa

Lisäksi käytössämme oli neljä opetustilaa liikuntasali mukaan lukien Havukosken nuorisotalolta ja Rekolan kirkon alakerran kerhosali tekstiilityön opetuksen tilana.

* 4-8/2014 Suuri remontti koulussa. Koululla korjataan vesikatto, liikuntasalin lattia, ilmanvaihtoa ja jatketaan sisäpuolisia korjauksia n 15 luokkatilassa. Hallinto väistötiloissa kesän ajan.

Mitä Havukosken  koulun sisäilmakorjaukset pitivät sisällään?

Havukosken koulun sisäilmakorjauksissa oli kesällä 2014 käytännössä neljä osaurakkaa.

1.    Liikuntasalin lattia uusittiin kokonaan valuista ja pinnoitteesta lähtien. Nyt salissa on uusi Pulastic-pinnoite, joka on palvellut koulun käyttöä erinomaisesti. Korjaustoimet vaikuttavat onnistuneilta ja käyttäjät ovat kiittäneet sekä uuden salin pinnoitetta että ilmanvaihtoa.

2.    Ilmanvaihdon osalta korjattiin syksyllä 2013 vioittunut lämmön talteenottokiekko. Sen lisäksi iv-kanavat puhdistettiin ja ilmanvaihdon säädöt tarkistettiin. Ilmanvaihdon osalta tilanne on selvästi parempi kuin ennen remonttia. Esim. auditorio oli koulun itse asettamassa käyttökiellossa syksyllä 2013. Nyt isossa auditoriossamme voidaan huoletta järjestää tilaisuuksia, joissa sali täytetään äärimmilleen eli n. 250 henkeä. Ilmanvaihto riittää isoihinkin tilaisuuksiin.

3.    Vesikatto uusittiin siten, että sen profiilia muutettiin paikoin. Lisäksi kattomateriaali vaihdettiin pellistä huovaksi.

4.   Sisäpuoliset korjaukset olivat lähinnä ikkunaseinien tiivistyskorjauksia, vaurioituneiden rakenteiden vaihtamista uusiin ja sisäkaton akustolevyjen asennusta.

Havukosken koulun auditorio

Eri osaurakoissa oli useita toteuttajia. Kokemuksemme tehdyistä korjauksista ovat valtaosin myönteisiä. Suuri osa koetuista ongelmista on saatu voitettua. Esimerkiksi ilmanvaihto on tällä hetkellä selvästi aiempaa toimivampi. Oireilu on vähentynyt, mutta kokonaan oireilusta ei valitettavasti ole päästy eroon.

Liikuntasali remonttityömaana

Valmis liikuntasali

Miten evakkoretkestä selvittiin?

Kevät 2014 oli minulle ja varmasti koko kouluyhteisöllemme aika erikoinen, toivottavasti ainutkertainen ja taatusti kasvattava kokemus. Perusajatuksena väistötilojen opetusjärjestelyissä oli se, että oppilaat liikkuvat mahdollisimman vähän. Jos jonkun pitää liikkua toimipisteestä toiseen, olkoon se opettaja.

Keväästä 2014 selvittiin. Kiitos kaikille!

Erityiskiitos Päiväkummun, Koivukylän ja Rekolanmäen kouluille. Kiitos ei mene pelkästään kyseisten koulujen rehtoreille, joiden kanssa suunnittelimme opetusjärjestelyitä, vaan erityisesti koulujen työyhteisöille, jotka ottivat Havukosken opettajat ja oppilaat avosylin vastaan. Kevään 2014 opetus saatiin lopulta järjestettyä varmasti niin hyvin kuin se kyseisillä reunaehdoilla oli ylipäätään järjestettävissä.

Rehtorin vinkkelistä omien esimiesten tuki on tärkeä. Mukana asioita junailemassa oli monia henkilöitä, joille tietenkin iso kiitos. Erityisesti kiitos aluepäällikkö Pepita Kaskentaukselle.

Evakkoretken opetus: Huomioikaa työyhteisö ja oppilaat korostetulla tavalla! Työyhteisön, oppilaiden ja koulun toiminnan hajottaminen eri opetuspisteisiin rikkoo väistämättä koulun yhteisöllisyyden. Lisäksi paluu takaisin yhteen toimipisteeseen ei ehkä olekaan ihan kivutonta.

Seuraavalla evakkoretkellä osaisin tehdä joitain asioita toisin ja aiempaa paremmin. Totisesti toivon kuitenkin, että seuraavaa kertaa ei omalla työurallani tule (jos ymmärrätte mitä tarkoitan). Eiköhän tämä yksi kerta riittänyt.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Henkilöstön kanssa sisäilmatilanteestamme on keskusteltu kymmeniä kertoja. Kaikki henkilökunnan esittämät kommentit, palautteet ja havainnot on kirjattu ja niitä on viety eteenpäin joko sisäilmakokouksissa tai säännöllisissä sisäilmaraporteissa. Henkilöstön oireilun osalta olen ollut tyytäväinen yhteistyöhön työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Erityisesti haluan nostaa esille työsuojeluvaltuutettu Kari Kinnusen, jonka kanssa käymäni keskustelut ja Karin kommentit ovat muutamaan otteeseen onnistuneet luomaan tilanteeseen ja ajatuksiini valoa niinä vaikeimpina hetkinä.

Oppilaita on ohjattu ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä kouluterveydenhoitajaan, joka on systemaattisesti kirjannut ylös havaintojaan ja pitänyt sisäilmaoireiluun liittyvää oireseurantaa. Minä rehtorina olen keskustellut työhuoneessani matkan varrella arviolta kolmisenkymmentä kertaa yksittäisten oppilaiden tai oppilasryhmien kanssa heidän kokemistaan oireista ja huolistaan sisäilmaan liittyen. Voitte vai kuvitella, kuinka paljon tämänkaltaisia keskusteluja on minun käymieni keskustelujen lisäksi käyty oppilaiden ja heidän luokanohjaajiensa välillä. Luokanohjaajat ovat välittäneet oppilaiden terveisiä minun suuntaani.

Huoltajat ovat olleet aktiivisia. Koulu on saanut matkan varrella varmasti satoja yhteydenottoja asiaan liittyen. Kuten jo aiemmin tuossa mainitsin, valitsimme jo alun perin linjaksemme avoimen tiedottamisen, millä halusimme taata sen että kaikki koulun oppilaiden huoltajat saavat saman informaation asiaan liittyen. Muutoinhan saattaisimme olla tilanteessa, jossa vain valveutuneimmat huoltajat osaisivat yhdistää esim. lisääntyneen hengitystieoireilun koulun sisäilmatilanteeseen. Kokonaisuutena uskallan sanoa, että huoltajien suhtautuminen tilanteeseen on ollut asiallista ja koulun näkökulmasta rakentavaa.

Tämänkaltaista tilannetta ei ratkaista pelkästään koulun, oppilaiden ja huoltajien voimin. Yhteistyö Vantaan kaupungin eri toimijoiden kanssa on ollut mielestäni hyvää. Koulun lisäksi tilannetta on ollut ratkomassa Vantaan tilakeskus, työterveyshuolto, oppilasterveydenhuolto jne. Alun jännitteistä ja vastakkainasettelusta (en ole varma oliko tätä ylipäätään, mutta sellainen vaikutelma aina ajoittain valitettavasti syntyi) päästyämme olen kokenut keskustelut ja kokoukset tilakeskuksen vastaavien henkilöiden kanssa erittäin hedelmällisiksi. Tällä hetkellä uskon ihan vilpittömästi että soudamme venettä samaan suuntaan.

Mikä Havukosken tilanne on tällä hetkellä?

Sisäilmakorjauksilla on ollut näkyviä vaikutuksia. Ilmanvaihdon osalta tilanne on aiempaa huomattavasti parempi. oireilu on vähentynyt sekä oppilaiden että henkilöstön osalta.

Harmillista on kuitenkin se, että oireilu ei ole kokonaan poistunut. Itse pidän terveellistä työskentely-ympäristöä ensiarvoisen tärkeänä. Tässä matkan varrella olen kuitenkin joutunut totuttelemaan siihen ajatukseen, että on hyväksyttävä seuraava fakta: Ei ole realistista ajatella, että kukaan koulussa työskentelevistä tai opiskelevista ei oireilisi? Jonkinlainen oireilevien joukko meillä siis tulee aina olemaan.

LOPUKSI 

Avoin tiedottaminen on ainoa oikea lähtökohta

Teimme heti sisäilmatilanteen kärjistyessä päätöksen tiedottaa ongelmasta mahdollisimman avoimesti.

Alkuvaiheessa koulussamme oli vielä johtokunta, jonka kanssa rehtorit vaihtoivat ajatuksia myös sisäilmatilanteeseen liittyen. Matkan varrellaon pyritty tiedottamaan niin oppilaita, huoltajia kuin henkilöstäkin. Olemme puhuneet asiasta avoimesti vanhempainilloissa ja henkilöstöpalavereissa. Reilun kolmen vuoden kuluessa on lähtenyt monta tilannekatsausta, raporttia ja tiedotetta eri suuntiin. Kirjallisten tiedotteiden lähettämisen lisäksi olemme pitäneet huoltajille yhteensä kuusi erillistä nimenomaan sisäilmaan liittyvää info/keskustelutilaisuutta sisäilma-asiaan liittyen. Sisäilma-asia on ollut jollain tavalla esillä lähes jokaisessa vanhempainillassa keväästä 2012 lähtien. Oppilaiden kanssa asiaa on käsitelty moneen otteeseen erilaisissa yhteyksissä.

Oma kokemuksemme on se, että avoin tiedottaminen tämänkaltaisissa asioissa on hyvä valinta. Asioita ei kannata peitellä, vaan ongelmista tulee puhua avoimesti ääneen. Terveys ja turvallinen työympäristö ovat kaikille yhteisiöä asoita. Kaikki Havukosken kouluun keskeisesti liittyvät tahot ovat olleet matkan varrella hyvin kiinnostuneita siitä, mikä sisäilmatilanteemme ja korjaustoimien tilanne kulloinkin on. Oppilaita asia on kiinnostanut ja huolestuttanut, huoltajat ovat olleet ymmärrettävästi aktiivisia asiassa ja henkilökuntaakin toki kiinnostaa se, millainen heidän työympäristönsä on terveyden näkökulmasta.

Erityisesti haluan nostaa esille tiedottamisen henkilöstön suuntaan. Tavoitteenamme on ollut, että koko henkilökunta on ollut etupainotteisesti tietoineen tulevista tapahtumista. Olemme informoineet henkilöstöä jo siinä vaiheessa, kun joitain toimenpiteitä on vasta suunniteltu. Itse näen asian niin, että henkilökunnalla on oikeus tietää koulun fyysisen ympäristöön ja sen turvallisuuteen liittyvät asiat. Jälkeenpäin ajatellen olen varmasti myös päässyt helpommalla, kun olemme valinneet tämän aktiivisen tiedottamisen tien.