Rehtorin puhe Havukosken koulun kevätjuhlassa 30.5.2015

Havukosken koulu kevätjuhla 2015

Rehtorin puhe Havukosken koulun kevätjuhlassa 30.5.2015

Hyvät peruskoulun päättävät yhdeksäsluokkalaiset ja muut havukoskelaiset.

Kiitos oppilaiden puheesta Niina Kuusivuorelle ja Ensar Zenunille.

Hienoja ja mukavia ajatuksia.

Pitkä lukuvuosi on hetken kuluttua takanapäin. Kesäloma odottaa.

Kuluva kouluvuosi vierähti nopeasti – niinhän ne tuppaavat menemään. Juhlahumun keskellä on hankala muistaa yksityiskohtia pitkästä lukuvuodesta. Paljon kuitenkin mahtuu koulun lukuvuoden 190 koulupäivään. Havukosken koulussa opetetaan viikossa yhteensä lähes 800 oppituntia. Yhteenkin kouluviikkoon mahtuu siis jo melkoinen määrä erilaisia tilanteita ja sattumuksia, joista jokin yksittäinen saattaa olla sinulle merkityksellinen. Toivottavasti kuluvasta lukuvuodesta on mieleesi jäänyt jokin sellainen positiivinen tapahtuma, jonka muisteleminen saa hymyn kareen kasvoillesi.

***

Havukosken koulu on hyvä paikka opiskella. Se on kuultu monen oppilaan suusta ja tullut todistetuksi erilaisissa vertailuissa.

Havukosken koululla tulee parin vuoden kuluttua täyteen 30 vuotta. Tuona aikana on eletty monia eri vaiheita ja kolmikymmenvuotisen ajanjakson kuluessa on ehtinyt tulla ja mennä erilaisia kasvatuksellisia ja pedagogisia ajatuksia ja suuntauksia. Koulu on aina sitten yrittänyt jotenkin sopeuttaa tekemisiään kulloinkin vallalla olevaan malliin.

Hyvänkin koulun täytyy muuttua ja kehittyä. Jokaisen koulun tulee kuitenkin olla aktiivinen oman toimintansa kehittämisessä.

Peruskoulun tulevaisuus on nyt taas ajankohtaisempi kuin vuosiin. Itse olen kuluvan kevään aikana pohtinut eri yhteyksissä moneen kertaan kysymystä:

Miltä opiskelu voisi näyttää Havukosken koulussa muutaman vuoden kuluttua?

Opetussuunnitelmia uudistetaan parhaillaan. Uudet opetussuunnitelmat eli ammattikielellä OPS:it otetaan käyttöön vuosien 2016-2018 välisenä aikana. Uusissa opetussuunnitelmissa korostetaan asioita, jotka vaikuttavat ensi kuulemalta uusilta ja radikaaleilta, mutta ainakin osa niistä on ollut tavalla tai toisella olemassa osana koulua jo aiemmin.

Itse näen niin, että tulevaisuuden opiskelussa korostuvat oppimiskokonaisuudet, tieto- ja viestintätekniikka, yhdessä tekeminen ja oppimaan oppiminen. Keskeistä uudistuksessa on uusi oppimiskäsitys, joka korostaa oppilaan roolia aktiivisena toimijana ja oppimista vuorovaikutuksena.

Kun nyt käytössä oleva opetussuunnitelma kertoo, mitä asioita opiskellaan, uudessa huomio on oppimisessa ja opettamisessa. Sisältöjen sijaan korostetaan taitoja.

Opiskelu ei enää tapahtuu nykyiseen tapaan luokkahuoneissa, vaan opetusta viedään selvästi nykyistä enemmän erilaisiin opetustiloihin. Koulun aulat kalustetaan opiskelupisteiksi, erilaiset ryhmätyötilat otetaan nykyistä tehokkaammin käyttöön, koulun ulkopuoliset tilat ja yhteistyöverkoston toimipisteet ovat hyvänä lisänä koulun varsinaisille luokille.  

Projekti- ja vertaisoppiminen ovat oppilaan arkea. Koulupäivään sisältyy opettajajohtoisen opiskelun lisäksi itsenäisen työn jaksoja.

jne jne. Ajatuksia on monia.

Itse olen uusista opetussuunnitelmista ja niiden tuomista mahdollisuuksista lapsenomaisen innostunut. Toivottavasti osaamme kouluna hyödyntää tämän tilaisuuden.

Oli meillä sitten uusi tai vanha OPS uskon, että Havukosken koulu tulee tulevaisuudessakin olemaan koulu jossa toimintakulttuurin ytimenä on oppiva yhteisö, ja tavoitteena on edistää oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia.

***

Sinä yhdeksäsluokkalainen.

Onnittelen sinua ja toivotan hyvää tutkimusmatkaa oman elämäsi tulevaisuuteen.

Aloitit koulupolkusi pienenä ekaluokkalaisena yhdeksän vuotta sitten elokuussa 2006. Tuon kenties jännittävänkin ensimmäisen koulupäivän jälkeen olet ehtinyt käydä koulua aika paljon:

Yhteensä 342 viikkoa - koulupäivinä se tekee 1710 päivää - oppitunteina 10260 tuntia. Ei mikään ihan pieni työ. Uskallan väittää, että olet nyt saamassa päätökseen tähänastisen elämäsi ylivoimaisesti suurinta projektia.

Olivatko nuo reilut 10 000 tuntia hukkaan heitettyä aikaa? Ennen kuin vastaat hätäisesti, että olivathan ne juuri sitä hukkaan heitettyä aikaa, pysähdypä kuitenkin hetkeksi miettimään, mitä kaikkea koulu on sinulle tarjonnut.

Elämään ja elämiseen kuuluu sosiaalinen kanssakäyminen kavereiden kanssa. Usein kaverit ovat saattaneet olla sinullekin opiskelua tärkeämpi asia. Niin se on aina ollut ja aina tule olemaan. Ei minunkaan kouluaikanani ihan kaiken aikaa jaksettu koulunkäyntiin keskittyä. En minä ainakaan.

Olin samassa tilanteessa kuin te nyt – siis peruskoulua päättämässä – tasan 30 vuotta sitten toukokuussa 1985. Aika moni asia on koulussa nykyisin toisin kuin oli omana kouluaikanani. Ajat menneet eivät kuitenkaan palaa, ja hyvä niin. Turha haikailla mitään sellaista, joka ei ollut nykyistä parempaa. Parempaan päin kehitys kuitenkin kulkee noin yleisesti ottaen.

Itse en ysiluokkalaisena todellakaan tiennyt mitä tulisin aikuisena tekemään. Oppilaiden puheessa mainitiiin "risteyksessä oleminen". Pidän tuosta kielikuvasta. Osa teistä tietää jo hyvinkin tarkkaan sen, mihin suuntaan tie tulee viemään, osalla taas on vähän hakusessa se, mihin suuntaan tästä risteyksestä tulisi suunnistaa. Älä kuitenkaan huoli, aikaa on, ehdit kyllä löytää sen oman juttusi.

Palatakseni omaan ysiluokan kevääseen. 

Paljon oli haaveita, joista osa realistisia ja osa täysin utopistisia. Muistan jopa joskus ihan tosissani pohtineeni ja toitottaneeni kovaan ääneen sitä, miten minusta tulee astronautti. (On hyvä muistaa, että minun peruskouluaikanani ei eurooppalaisia astronautteja vielä ollut olemassakaan. Oli vain yhdysvaltalaisia astronautteja ja neuvostoliittolaisia kosmonautteja). Ei minusta astronauttia tullut, joitain simppeleitä tähtitieteen oppimateriaaleja olen kyllä ollut käsikirjoittamassa.

Riippumatta siitä, miten koulupolkusi ensi syksynä tulee jatkumaan, olet varmasti saanut koulusta tärkeitä eväitä pärjätäksesi tulevaisuudessa. Olet oppinut lukemaan ja laskemaan. Olet oppinut ratkaisemaan erilaisia ongelmatehtäviä, analysoimaan erilaisista tietolähteistä poimittuja tekstejä, tuottamaan itse tekstiä, keskustelemaan ja väittelemään.

Mutta vielä tärkeämpää:

Olet matkan varrella törmännyt satoihin erilaisiin ihmisiin. Näiltä kohtaamiltasi nuorilta ja aikuisilta olet varmasti myös oppinut paljon sellaista, jota et itse tällä hetkellä edes osaa ymmärtää. Sosiaaliset taitosi ja kykysi vuorovaikutukseen kanssaihmisten kanssa olisivat varmasti köyhemmät ilman yhdeksänvuotista opiskelua peruskoulussa.

Peruskoulun päättötodistus ei ole vain pala paperia, vaan ennen kaikkea osoitus siitä, että kykenet pitkäjänteiseen ja määrätietoiseen opiskeluun. Älä kuitenkaan jätä koulunkäyntiä tähän päivään. Aseta itsellesi tavoitteita ja kunnollisia haasteita. Opiskelu ei aina ole helppoa, muta uskallan väittää että koulutus menee harvoin hukkaan.

Muistakaa myös, että

"Hyvät tulokset millään alalla eivät voi syntyä sormia napsauttamalla: menestyminen vaatii aina työtä. Joskus joutuu pettymään ja yrittämään uudelleen."

Pidä sydämessäsi muistoja koulusta. Miellyttävät muistot lämmittävät ja koetut haasteet kasvattavat. Toivottavasti osaat arvostaa koulua ja saavutustasi.

***

Koulun lukuvuoden onnistuminen on kiinni monista henkilöistä. Kukaan ei yksin saa vedettyä 400 oppilaan ja lähes 50 aikuisen rekeä. Yhteissuunnittelu ja yhteinen tekeminen – yhteistyö – ovat avain onnistumiseen. Kiitos kouluvuoden onnistumisesta kuuluu niin monelle yksittäiselle henkilölle, ettei heitä kannata tässä lähteä luettelemaan. Me kaikki tässä salissa tänään olevat olemme omalta osaltamme olleet luomassa edellytyksiä lukuvuoden läpiviemiselle. Kiitos siis teille – siis meille – meille kaikille.

Erityisesti haluan kiittää tämän kevään jälkeen eläköityviä henkilökunnan jäseniä: Heidän mukanaan katoaa valtava määrä kokemusta ja tietotaitoa. Ensi syksynä remmiin astuvat seuraajat joutuvat astumaan suuriin saappaisiin.

Eläkkeelle kuluvan vuoden jälkeen jäävien lista on pitkä.

Eläkkeelle jäävät:

.............
.............

Kiitos teille kaikille.

Hyvät oppilaat ja muut läsnäolijat. Kesä ja loma ovat edessä, olette ansainneet sen. Nauttikaa kesästä ja huolehtikaa läheisistänne.

Kiitos ja oikein rentouttavaa kesää kaikille!

Havukosken koulun sisäilmakorjaukset jatkuvat kesällä 2015

HAVUKOSKEN KOULUN SISÄILMAKORJAUKSET JATKUVAT KESÄLLÄ 2015

Havukosken koulu kuuluu valitettavasti siihen huomattava suureen joukkoon suomalaisia kouluja, joissa on viimeisten vuosien aikana kärsitty sisäilmaongelmista ja ongelman mukanaan tuomista haasteista. Meillä tilanne kärjistyi syksyllä 2013 lopulta siihen, että koulu päätettiin sulkea kevään ja kesän 2014 ajaksi. Koulun toiminnat jaettiin 1-8/2014 ajalle eri toimipisteisiin, jotta remontti olisi mahdollinen. Remontoituun kouluun palattiin elokuussa 2014.

Kesän 2015 aikana Havukosken koulun sisäilmakorjauksia tullaan jatkamaan lähinnä hallinnon ja oppilashuollon tiloissa. Korjaukset tulevat olemaan laajuudeltaan samaa luokkaa kuin opetustiloissa vuonna 2014 tehdyt korjaukset.

Koulun hallinto toimii siis kesän 2015 ajan väistötiloissa, jotka onneksi löytyivät tällä kerralla oman koulurakennuksen sisältä. Sisäänkäynti kouluun tapahtuu kesän aikana ns. taka-aulasta. Ohessa karttakuva käytössämme olevista tiloista. Kuvaan vaaleanpunaisella merkittyjä tiloja lukuun ottamatta kaikki muut tilat ovat käytännössä työmaa-aluetta.

 

Havukosken koulun hallinnon käytössä olevat tilat kesällä 2015

Kesän korjaukset oat väkisinkin pyörineet päällimmäisenä mielessä viimeisen viikon ajan. Tästä ”inspiroituneena” ajattelin kirjata jonkinlaista tapahtumalokia koulumme sisäilmatilanteesta.

Seuraavassa siis Havukosken koulun sisäilmakorjausten tapahtumaloki. Olkaa hyvä!

Toivottavasti kokemuksistamme ja toimintatavoistamme on jollekin samojen ongelmien kanssa painivalle hyötyä. Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin.

HAVUKOSKEN KOULUN SISÄILMAONGELMAT JA TOIMENPITEET ONGELMAN KORJAAMSEKSI

Mistä lähdettiin liikkeelle?

Aluksi huoltamme herättivät muutamat seikat:

- Toistuvat kattovuodot

- Rakenteissa näkyvät jäljet vuodoista joista meillä ei ollut suoria havaintoja

- Sisäilman aistinvarainen heikkolaatuisuus

- Oppilaiden ja henkilökunnan sairastelu ja pikkuhiljaa mieleen hiipineet epäilyt sairastelun ja sisäilmatilanteen yhteydestä

Käytännössä pyörittelimme mielessämme seuraavia kysymyksiä:

-          Ovatko kattovuodot voineet aiheuttaa homevaurioita?

-          Voivatko siivous- ja ylläpitopalveluiden puutteet aikaansaada oireilua koetussa laajuudessa?

-          Onko omilla toimillamme jotain osuutta oireiluun?

-     Mistä saamme apua tilanteeseemme?

Vuonna 2012 käynnistetyt toimenpiteet lyhyesti kuvattuna

Koulun sisäilmatilannetta ryhdyttiin tarkastelemaan kriittisesti ja huolellisesti syksyn 2011 aikana. Tammikuussa 2012 totesimme lopulta, että tilanne oli kehittynyt jo sellaiseksi, että haluamme selvittää sisäilmaongelman laajuuden ja syyt. Tammikuusta 2012 alkaen on tapahtunut seuraavaa:

*1/2012 Koulun tekemä ilmanvaihtoselvityspyyntö ja kosteusvaurioepäily

* Kevät 2012 Sisäilmatutkimuksia

* 9/2012 Tutkimusraportin esittely

* 1-2/2013 Sisäilmakorjauksia kolmessa luokkatilassa

* 6/2013 ja 8/2013 Rakenne- ja ilmanvaihtotutkimuksia

* 9/2013 Ilmanvaihdon korjaukset käynnistyvät

* 10/2013 Lisää korjauksia

* 10/2013Vahvimmin oireilevista oppilaista muodostetaan ryhmä, joka opiskeli läheisen Koivukylän koulun tiloissa

* 11/2013 Päätös koulun sulkemisesta ja väistötilojen etsimisestä kevääksi 2014

* 1-8/2014 Havukosken koulu toimii viidessä eri opetuspisteessä seuraavasti:

6 luokat Päiväkummun koulussa

7-8 luokat Koivukylän koulussa

9 luokat Rekolanmäen koulussa

Lisäksi käytössämme oli neljä opetustilaa liikuntasali mukaan lukien Havukosken nuorisotalolta ja Rekolan kirkon alakerran kerhosali tekstiilityön opetuksen tilana.

* 4-8/2014 Suuri remontti koulussa. Koululla korjataan vesikatto, liikuntasalin lattia, ilmanvaihtoa ja jatketaan sisäpuolisia korjauksia n 15 luokkatilassa. Hallinto väistötiloissa kesän ajan.

Mitä Havukosken  koulun sisäilmakorjaukset pitivät sisällään?

Havukosken koulun sisäilmakorjauksissa oli kesällä 2014 käytännössä neljä osaurakkaa.

1.    Liikuntasalin lattia uusittiin kokonaan valuista ja pinnoitteesta lähtien. Nyt salissa on uusi Pulastic-pinnoite, joka on palvellut koulun käyttöä erinomaisesti. Korjaustoimet vaikuttavat onnistuneilta ja käyttäjät ovat kiittäneet sekä uuden salin pinnoitetta että ilmanvaihtoa.

2.    Ilmanvaihdon osalta korjattiin syksyllä 2013 vioittunut lämmön talteenottokiekko. Sen lisäksi iv-kanavat puhdistettiin ja ilmanvaihdon säädöt tarkistettiin. Ilmanvaihdon osalta tilanne on selvästi parempi kuin ennen remonttia. Esim. auditorio oli koulun itse asettamassa käyttökiellossa syksyllä 2013. Nyt isossa auditoriossamme voidaan huoletta järjestää tilaisuuksia, joissa sali täytetään äärimmilleen eli n. 250 henkeä. Ilmanvaihto riittää isoihinkin tilaisuuksiin.

3.    Vesikatto uusittiin siten, että sen profiilia muutettiin paikoin. Lisäksi kattomateriaali vaihdettiin pellistä huovaksi.

4.   Sisäpuoliset korjaukset olivat lähinnä ikkunaseinien tiivistyskorjauksia, vaurioituneiden rakenteiden vaihtamista uusiin ja sisäkaton akustolevyjen asennusta.

Havukosken koulun auditorio

Eri osaurakoissa oli useita toteuttajia. Kokemuksemme tehdyistä korjauksista ovat valtaosin myönteisiä. Suuri osa koetuista ongelmista on saatu voitettua. Esimerkiksi ilmanvaihto on tällä hetkellä selvästi aiempaa toimivampi. Oireilu on vähentynyt, mutta kokonaan oireilusta ei valitettavasti ole päästy eroon.

Liikuntasali remonttityömaana

Valmis liikuntasali

Miten evakkoretkestä selvittiin?

Kevät 2014 oli minulle ja varmasti koko kouluyhteisöllemme aika erikoinen, toivottavasti ainutkertainen ja taatusti kasvattava kokemus. Perusajatuksena väistötilojen opetusjärjestelyissä oli se, että oppilaat liikkuvat mahdollisimman vähän. Jos jonkun pitää liikkua toimipisteestä toiseen, olkoon se opettaja.

Keväästä 2014 selvittiin. Kiitos kaikille!

Erityiskiitos Päiväkummun, Koivukylän ja Rekolanmäen kouluille. Kiitos ei mene pelkästään kyseisten koulujen rehtoreille, joiden kanssa suunnittelimme opetusjärjestelyitä, vaan erityisesti koulujen työyhteisöille, jotka ottivat Havukosken opettajat ja oppilaat avosylin vastaan. Kevään 2014 opetus saatiin lopulta järjestettyä varmasti niin hyvin kuin se kyseisillä reunaehdoilla oli ylipäätään järjestettävissä.

Rehtorin vinkkelistä omien esimiesten tuki on tärkeä. Mukana asioita junailemassa oli monia henkilöitä, joille tietenkin iso kiitos. Erityisesti kiitos aluepäällikkö Pepita Kaskentaukselle.

Evakkoretken opetus: Huomioikaa työyhteisö ja oppilaat korostetulla tavalla! Työyhteisön, oppilaiden ja koulun toiminnan hajottaminen eri opetuspisteisiin rikkoo väistämättä koulun yhteisöllisyyden. Lisäksi paluu takaisin yhteen toimipisteeseen ei ehkä olekaan ihan kivutonta.

Seuraavalla evakkoretkellä osaisin tehdä joitain asioita toisin ja aiempaa paremmin. Totisesti toivon kuitenkin, että seuraavaa kertaa ei omalla työurallani tule (jos ymmärrätte mitä tarkoitan). Eiköhän tämä yksi kerta riittänyt.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Henkilöstön kanssa sisäilmatilanteestamme on keskusteltu kymmeniä kertoja. Kaikki henkilökunnan esittämät kommentit, palautteet ja havainnot on kirjattu ja niitä on viety eteenpäin joko sisäilmakokouksissa tai säännöllisissä sisäilmaraporteissa. Henkilöstön oireilun osalta olen ollut tyytäväinen yhteistyöhön työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Erityisesti haluan nostaa esille työsuojeluvaltuutettu Kari Kinnusen, jonka kanssa käymäni keskustelut ja Karin kommentit ovat muutamaan otteeseen onnistuneet luomaan tilanteeseen ja ajatuksiini valoa niinä vaikeimpina hetkinä.

Oppilaita on ohjattu ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä kouluterveydenhoitajaan, joka on systemaattisesti kirjannut ylös havaintojaan ja pitänyt sisäilmaoireiluun liittyvää oireseurantaa. Minä rehtorina olen keskustellut työhuoneessani matkan varrella arviolta kolmisenkymmentä kertaa yksittäisten oppilaiden tai oppilasryhmien kanssa heidän kokemistaan oireista ja huolistaan sisäilmaan liittyen. Voitte vai kuvitella, kuinka paljon tämänkaltaisia keskusteluja on minun käymieni keskustelujen lisäksi käyty oppilaiden ja heidän luokanohjaajiensa välillä. Luokanohjaajat ovat välittäneet oppilaiden terveisiä minun suuntaani.

Huoltajat ovat olleet aktiivisia. Koulu on saanut matkan varrella varmasti satoja yhteydenottoja asiaan liittyen. Kuten jo aiemmin tuossa mainitsin, valitsimme jo alun perin linjaksemme avoimen tiedottamisen, millä halusimme taata sen että kaikki koulun oppilaiden huoltajat saavat saman informaation asiaan liittyen. Muutoinhan saattaisimme olla tilanteessa, jossa vain valveutuneimmat huoltajat osaisivat yhdistää esim. lisääntyneen hengitystieoireilun koulun sisäilmatilanteeseen. Kokonaisuutena uskallan sanoa, että huoltajien suhtautuminen tilanteeseen on ollut asiallista ja koulun näkökulmasta rakentavaa.

Tämänkaltaista tilannetta ei ratkaista pelkästään koulun, oppilaiden ja huoltajien voimin. Yhteistyö Vantaan kaupungin eri toimijoiden kanssa on ollut mielestäni hyvää. Koulun lisäksi tilannetta on ollut ratkomassa Vantaan tilakeskus, työterveyshuolto, oppilasterveydenhuolto jne. Alun jännitteistä ja vastakkainasettelusta (en ole varma oliko tätä ylipäätään, mutta sellainen vaikutelma aina ajoittain valitettavasti syntyi) päästyämme olen kokenut keskustelut ja kokoukset tilakeskuksen vastaavien henkilöiden kanssa erittäin hedelmällisiksi. Tällä hetkellä uskon ihan vilpittömästi että soudamme venettä samaan suuntaan.

Mikä Havukosken tilanne on tällä hetkellä?

Sisäilmakorjauksilla on ollut näkyviä vaikutuksia. Ilmanvaihdon osalta tilanne on aiempaa huomattavasti parempi. oireilu on vähentynyt sekä oppilaiden että henkilöstön osalta.

Harmillista on kuitenkin se, että oireilu ei ole kokonaan poistunut. Itse pidän terveellistä työskentely-ympäristöä ensiarvoisen tärkeänä. Tässä matkan varrella olen kuitenkin joutunut totuttelemaan siihen ajatukseen, että on hyväksyttävä seuraava fakta: Ei ole realistista ajatella, että kukaan koulussa työskentelevistä tai opiskelevista ei oireilisi? Jonkinlainen oireilevien joukko meillä siis tulee aina olemaan.

LOPUKSI 

Avoin tiedottaminen on ainoa oikea lähtökohta

Teimme heti sisäilmatilanteen kärjistyessä päätöksen tiedottaa ongelmasta mahdollisimman avoimesti.

Alkuvaiheessa koulussamme oli vielä johtokunta, jonka kanssa rehtorit vaihtoivat ajatuksia myös sisäilmatilanteeseen liittyen. Matkan varrellaon pyritty tiedottamaan niin oppilaita, huoltajia kuin henkilöstäkin. Olemme puhuneet asiasta avoimesti vanhempainilloissa ja henkilöstöpalavereissa. Reilun kolmen vuoden kuluessa on lähtenyt monta tilannekatsausta, raporttia ja tiedotetta eri suuntiin. Kirjallisten tiedotteiden lähettämisen lisäksi olemme pitäneet huoltajille yhteensä kuusi erillistä nimenomaan sisäilmaan liittyvää info/keskustelutilaisuutta sisäilma-asiaan liittyen. Sisäilma-asia on ollut jollain tavalla esillä lähes jokaisessa vanhempainillassa keväästä 2012 lähtien. Oppilaiden kanssa asiaa on käsitelty moneen otteeseen erilaisissa yhteyksissä.

Oma kokemuksemme on se, että avoin tiedottaminen tämänkaltaisissa asioissa on hyvä valinta. Asioita ei kannata peitellä, vaan ongelmista tulee puhua avoimesti ääneen. Terveys ja turvallinen työympäristö ovat kaikille yhteisiöä asoita. Kaikki Havukosken kouluun keskeisesti liittyvät tahot ovat olleet matkan varrella hyvin kiinnostuneita siitä, mikä sisäilmatilanteemme ja korjaustoimien tilanne kulloinkin on. Oppilaita asia on kiinnostanut ja huolestuttanut, huoltajat ovat olleet ymmärrettävästi aktiivisia asiassa ja henkilökuntaakin toki kiinnostaa se, millainen heidän työympäristönsä on terveyden näkökulmasta.

Erityisesti haluan nostaa esille tiedottamisen henkilöstön suuntaan. Tavoitteenamme on ollut, että koko henkilökunta on ollut etupainotteisesti tietoineen tulevista tapahtumista. Olemme informoineet henkilöstöä jo siinä vaiheessa, kun joitain toimenpiteitä on vasta suunniteltu. Itse näen asian niin, että henkilökunnalla on oikeus tietää koulun fyysisen ympäristöön ja sen turvallisuuteen liittyvät asiat. Jälkeenpäin ajatellen olen varmasti myös päässyt helpommalla, kun olemme valinneet tämän aktiivisen tiedottamisen tien.

KOULUN LUKUVUODEN SUUNNITTELU

Koulun lukuvuoden suunnittelu eli mitä se reksi oikein tekee (osa 1)?

Kuluvan kevään aikana moni oppilas, huoltaja ja tuttu on kysynyt minulta rehtorin työstä: Mitä rehtori oikein tekee päivisin (ja iltaisin). Erityisesti kysyjiä on tuntunut kiinnostavan se, miten ja millaisella aikajänteellä koulun lukuvuotta suunnitellaan. Yritän seuraavassa avata asiaa käyttämällä esimerkkinä Havukosken koulun lukuvuotta 2015-2016.

Lukuvuoden suunnittelu alkaa tietenkin jo aikaisin edellisen lukuvuoden aikana. Kaikkea en nyt ehkä tähän hätään muista, mutta näin se pääpiirteissään menee.

Havukosken koulu

Suunnitteluaikatauluja lv 2015-2016 (yksinkertaistettu kuluvana lukuvuonna käytössä olleesta rehtorin vuosikellosta)

Mikä	Milloin	Ketkä
HALLINTO JA HENKILÖSTÖ
Perehdytys uusille	kaksi ens. vkoa	nimetyt mentoriopettajat
Opettajarekisterit	4.9. mennessä	rehtori
Tulos- ja kehityskeskustelut	loka-joulukuu	rehtori
Virkaesitykset	marraskuu (tarkentuu myöh.)	rehtori
POR-yläkoulut	lomakkeet joulukuun alku POR-neuvottelu joulukuussa	rehtori
Virat auki	tammikuu (haku päättyy ?)	rehtori
Määräaikaiset auki	Ei vielä tarkkaa aikataulua (maaliskuu?)	rehtori
Opettajien tuntitoiveet	maaliskuu	koko ty
YHR
Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma	8-9/2014	YHR + koko ty
Työolojen ja oppimisympäristön terveellisyyden arvioinnin päivitys	10-11/2014	terv.hoitaja + rehtori
Opiskeluympäristön turvallisuuden arvioinnin päitys	10-11/2014	YHR + oppilaskunta
Hyvinvointikansio	Käsittely elokuun Vesossa. Päivitetään aina yksittäisten asiakirjojen kohdalta	YHR + koko ty
YHR suunnittelupäivä	maaliskuu
OPETUS
Lukuvuosisuunnitelma	viim. 2.10.	koko ty
Alustavat suunnittelutiedot/POR	joulukuu YT tammi-helmikuu	rehtori + jory
OPS-työ	aikataulu?	OPS-ryhmä, koko ty
Jopo-oppilasvalinta	hakuaika tammi-maaliskuu haastattelut huhtikuu valintakok. toukokuun alku	rehtori + Jopo-ope
Yhteishaku	helmi-maaliskuu	OPO
Valinnaisainetarjonta	helmikuu	OPO
Valinnaisainevalinnat	huhtikuu	OPO + rehtorit
Strategian arviointi	helmi-maaliskuu	koko ty
Lv 2015-2016 strategia	maalis-huhtikuu	koko ty
Lähikoulupäätökset	tammikuu	aluepäällikkö
Toissijaiset hakemukset	helmi-maaliskuu	rehtori
Tulevien ryhmittely	maalis-huhtikuu. Valmis toukokuun alussa	YHR
Nivelvaiheen siirtopalaverit	maaliskuu
Jaksotus	huhtikuu
Työjärjestykset	toukokuu
Tulevien vanhempainillat	toukokuu	rehtorit + lo:t
Tulevien tutustumiset	toukokuu
Lukuvuosisuunnitelma	toukokuu-syyskuu
Lukuvuosiopas	koulun alkaessa	koko ty
Hankinnat
Kirjatilaukset	huhtikuu
Materiaalitilaukset	toukokuu
Sähköiset materiaalit	kesäkuu

Henkilöstö

Olen laatinut koululle henkilöstösuunnitelman. Henkilöstösuunnitelma pitää sisällään monia aivan ilmeisiä asioita kuten opettajamäärän, opettajien opetettavien aineiden aineyhdistelmien luettelon ja muita työntekoon suoraan liittyviä seikkoja. Täsmennän henkilöstösuunnitelmaa vuosittain käytävien tulos- ja kehityskeskustelujen (tuke) jälkeen. Tuke-keskusteluissa opettajilla on myös mahdollisuus esittää omia ajatuksiaan ja toiveitaan mm. tulevan työnkuvansa ja ammatillisen kehittymisen suhteen.

Henkilöstösuunnitelman mukaisesi sitten rekrytoidaan uutta henkilöstöä. Havukosken koulu edustaa mielestäni ihan tavallista vantaalaista lähikoulua, mutta on meillä yksi naapurikoulusta erottava ominaispiirre. Meillä opiskelevat 6-9. lk oppilaat, eli henkilöstössämme on myös luokanopettajia. Olemme kuitenkin pikku hiljaa siirtymässä aineenopettajajärjestelmään myös kuutosten osalta.

Uusia opettajia rekrytoidessamme olemme painottaneet mahdollisimman monialaista osaamista. Käytännössä siis luokanopettajiltakin edellytetään aineenopettajakelpoisuutta.  Ilokseni olen huomannut, että nykyiset opettajasukupolvet tuntuvatkin olevan todellisia moniosaajia. Aineenopettajamme ovat pääsääntöisesti useamman kuin yhden aineen kelpoisia. Kokemus monikulttuuristen oppilaiden opettamisesta on myös noussut viime vuosina arvoon.

Opetusjärjestelyt

Opetusjärjestelyjen suunnittelu on lv 2015-2016 osalta käynnistynyt lokakuussa 2014. Tuolloin tein ensimmäiset suunnitelmat henkilöstötarpeista (tiedossa olevat henkilökohtaiset suunnitelmat kuten esim. virkavapaat, ennakoidut eläköitymiset jne). Henkilöstösuunnitelma tarkentui loppusyksystä 2014 käydyissä kahdenkeskisissä tulos- ja kehityskeskusteluissa (tuke) ja edelleen nyt keväällä 2015.

Joulukuussa 2014 saimme alustavia tietoja seuraavan lukuvuoden oppilasmääristä. Samalla pystyimme hahmottamaan sitä, minkä verran kouluun tulee uusia erityisen ja tehostetun tuen oppilaita. Myös A2-kielen oppilasmäärät tulivat tietoomme.

Aluepäällikkö teki tulevien seiskaluokkalaisten lähikoulupäätökset helmikuussa, minkä jälkeen Havukosken koululla oli tiedossa tulevien oppilaiden nimet. Lähikouluperiaatteeseen kuuluu se, että oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus hakea oppilaspaikkaa myös muusta kuin hänelle osoitetusta lähikoulusta. Näitä toissijaisen oppilaaksi oton hakemuksia tulikin siten helmikuussa melko runsaasti. Vantaan opetuslautakunta on asettanut kaikille kouluille määrärajat sille, kuinka monta oppilasta koulu saa ottaa 1. luokalle ja/tai 7. luokalle. Saimme tänäkin vuonna monta toissijaisen oppilaaksi oton hakemusta, mutta valitettavasti emme voi ottaa kaikkia meille haluavia oppilaita Haviksen oppilaiksi edellä kuvaamani lautakunnan asettaman oppilasmäärärajan vuoksi. Jouduimme siis valitettavasti tekemään muutamille oppilaille kielteisen oppilaaksiottopäätöksen.

Oppilasmäärä ja oppilaiden nimet vahvistuivat  toissijaisesen oppilaaksioton jälkeen maaliskuussa. Tämän jälkeen alkoikin sitten tulevien luokkien ryhmittely. Havukosken koulussa syksyllä 2015 aloittavat oppilaat jaetaan 5 perusopetusryhmään. Ensi syksyllä meillä aloittavat siis luokat 7A-7E. Oppilaiden ryhmittelyssä käytämme seuraavia periaatteita, jotka on kerrottu oppilaille ja heidän huoltajilleen lähikoulupäätöksen mukana koteihin postitetussa kirjeessä.

Ryhmittelyn periaatteita Havukosken koulussa ovat mm. seuraavat:

•           Kukaan ei ole aivan täysin vieraassa porukassa, olemme kysyneet 1-3 hartainta kaveritoivetta

•           Tyttö-poika jakauma

•           Mahdollisimman tasakokoiset luokat

•           Siirtopalavereissa tullut tieto

•          Lisäksi äidinkielen opettajamme ovat lukeneet joukon suomi toisena kielenä –oppilaiden (S2) tekemiä kirjoitelmia, joista saadun tiedon ja tehtyjen havaintojen perusteella pystymme toivottavasti mahdollisimman hyvin päättelemään sen, keiden oppilaiden kohdalla tulee huomioida S2-opetus. 

Ryhmittelyyn käytetään paljon aikaa. Ryhmittelyssä tehtyjä virheitä, dynamiikaltaan toimimattomia luokkia yms. on hankala korjata jälkikäteen. Mahdotonta se ei tietenkään ole, mutta huolellinen suunnittelu on varmasti paras tie. Huono lähtö yläkouluun vaikuttaa luokan oppilaiden koko koulupolkuun 7-9 luokilla. Yksittäisten oppilaiden kohdalla voidaan toki tehdä luokkasiirtoja nopeastikin lukuvuoden alettua, mutta luokkasiirto on aina vähän väkivaltainen toimenpide. Uuteen luokkaan sopeutuminen, uudenlaisen roolin ottaminen uudessa opiskelukaveriporukassa, uudet opiskeltavat aineet jne. voivat olla liian iso sopeutumishaaste sellaisille oppilaille, joilla on jo ennestäänkin ollut vaikeuksia koulutyöhön sopeutumisessa. Luokkasiirtoja kuitenkin tehdään aika ajoin, eli kyllä se työkaluvalikoimaamme kuuluu.

Meille oppilaita syöttävien koulujen kanssa pidetään nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit, joissa saamme myös paljon arvokasta tietoa siitä, kuinka voimme ryhmittelyllä tukea yksittäisten oppilaiden opiskelua. Siirtopalavereihin osallistuu alakoulun opettajia, jotka ovat opettaneet oppilasta parhaimmillaan monen vuoden ajan yhtäjaksoisesti. Siinä on varmasti karttunut monenlaista kokemusta ja näkemystä. Oppilaiden ryhmittelyä seiskaluokille pohditaan myös oppilashuollon henkilöstön kanssa.

Tulevan lukuvuoden luokkajaot kerrotaan oppilaille ja heidän huoltajilleen toukokuussa. On tärkeää, että oppilaat saavat jo ennen kesälomaa aikaa sopeutua muutoksiin tulevassa koulukaveripiirissään. Muistutamme aina oppilaita ja huoltajia myös siitä, että vaikka osa monivuotisista koulukavereista onkin eri luokalla, opiskellaan aika suuri osa oppiaineista käytännössä jossain muussa kokoonpanossa kuin perusluokassa. Nimellisesti samalla luokalla oleminen ei automaattisesti takaa samassa opetusryhmässä olemista. Vanhojen, hyvien ja luotettujen kaverien kanssa voidaan kaveerata luonnollisesti myös oppituntien ulkopuolella ja vapaa-ajalla. Vaikka koulu onkin merkittävä osa nuorten elämään, on sen ulkopuolellakin kuitenkin aikaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja tavata kavereita.

Samanaikaisesti tulevan lukuvuoden ryhmittelyn kanssa suunnittelemme sitä, kuka opettajistamme opettaa mitäkin luokkaa. Periaatteena on ollut se, että opettajien toiveita kuunnellaan. Opettajilla onkin ollut mahdollisuus esittää omia toiveitaan seuraavan lukuvuoden opetustuntimääristä ja muista opetusjärjestelyihin liittyvistä asioista helmi/maaliskuussa.

Esimerkki yhden luokan työjärjestyksestä

Tämän jälkeen alkaa työjärjestysten tekeminen. Reunaehtojen määrittelemisen jälkeen Haviksen työjärjestysten laatimisesta vastaavat monivuotisella kokemuksella apulaisrehtori Esa Oila ja hallinnon tukihenkilö Pasi Vuorimaa. Ensin tehdään jaksotus, jossa määritellään se, missä jaksossa (meillä on käytössä nelijaksojärjestelmä) mitäkin ainetta ja kurssia opetetaan. Opettajilla on mahdollisuus ottaa kantaa jaksotukseen vielä ennen varsinaisten työjärjestysten tekemistä.

Jaksotuksen valmistuttua aletaan tehdä oppituntien sijoittelua, joka valmistuu lukuvuoden loppuun mennessä. Havukosken koulussa on nähty tärkeänä se, että opettaja kesälomalle jäädessään tietää millaiseen toimintaympäristöön hän elokuussa palaa. Mitkä ovat opetettavat aineet, tuntimäärä, opetusryhmät, jaksotus jne.  Oppilaille työjärjestykset julkistetaan vasta elokuussa.

Kevään 2015 aikana olemme keskustelleet (ja tulee vielä huhti-toukokuun aikana keskustelemaan) seuraavan lukuvuoden strategisista kehittämiskohteista, lukuvuoden aikatauluista, teemapäivistä jne. Tavoitteena on se, että lukuvuosi on pääpiirteittäin suunniteltu ennen kesäloman alkua. Käytännössä nyt keväällä tehdyt suunnitelmat vaativat tarkistamista syksyllä, ja aikatauluihinkin tulee varmasti muutoksia. Tämä on kuitenkin vain hienosäätöä. 

Talous

Eurot määrittelevät tietenkin aika pitkälle sen, miten ja mitä voimme suunnitella. Budjettivuosi kulkee kalenterivuoden mukaan, eli koulun budjettivuosi on aina tammikuusta joulukuuhun. Toisaalta koulun toimintavuosi alkaa elokuussa ja loppuu heinäkuun loppuun. Tämä tuo koulun toiminnan suunnitteluun oman lisämausteensa.

Merkitystä tällä asialla on esimerkiksi siten, että

a) Havukosken koulun lukuvuoden 2015-016 toiminnan suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa tulee huomioida kaksi eri budjettivuotta.  Joskus koulu saattaa jo etukäteen tiedostaa sen, että esim. talous tiukkenee, jolloin  tämä pitäisi myös huomioida toimintaa suunniteltaessa.

b) Kun koulussa päätetään esim. jakotuntien tai lisäresurssiin kohdentamisesta johonkin valittuun kohteeseen, tulee kustannusvaikutus kahdelle eri budjettivuodelle.

Rehtorin urani alkuvaiheessa tämä budjettivuoden ja toimintavuoden ”ristiriita” oli jotenkin hankala asia, mutta sen kanssa on jo opittu elämään.

Lopuksi

Edellä kuvatusti lukuvuoden toimintaa pyritään suunnittelemaan huolellisesti.

Lukuvuoden suunnittelu on ainakin meillä ollut toistaiseksi varsin virkamiesvetoista. Kuinka saisimme oppilaat ja huoltajat nykyistä enemmän ja aidosti mukaan suunniteluun?

Oppilaskunta, vanhempainyhdistys yms… Jokin kehittämispaja vanhempainillan tai lauantaityöpäivän yhteyteen… Kuinka seuraavasta lukuvuodesta tehdään edellistä parempi?

KOULU LIIKUNNAN JA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ

KOULU LIIKUNNAN JA TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ – MILLAISEN ROOLIN KOULU VOISI OTTAAA AKTIIVISENA TOIMIJANA?

Olen kuluvan viikon aikana selaillut useaan kertaan viime viikon Urheilusanomissa (12/2015) ollutta artikkelia lasten ja nuorten liikuntatottumuksista. Sen nimi on ”Ylös, ulos ja leikille”. Artikkeli on ollut toisaalta nostattavaa ja toisaalta masentavaa luettavaa.

Meillä jokaisella on arkielämässämme monia rooleja. Pohdiskelen seuraavassa liikuntaan liittyvää kokonaisuutta kahdessa roolissa: Toisaalta vantaalaisen Havukosken koulun rehtorina ja toisaalta neljän lapsen isänä. Lapsistani kaksi on oikeastaan jo kohta aikuisia naisia, jotka harrastavat jalkapalloa kilpatasolla. Nuorimmista lapsista toinen vasta aloittelee säännöllistä liikuntaharrastustaan, pienin kulkee mukana harjoitus- ja pelitapahtumissa haistellen ilmapiiriä ja samalla oppien liikunnallista elämäntapaa…  Perheessämme liikunta ja urheilu näyttelee siis tärkeää roolia, mutta koulussa kohta jo parikymmentä vuotta työskennelleenä tiedostan myös erinomaisen hyvin sen, että kaikissa perheissä liikkuminen ja vanhempien tuki lasten liikuntaharrastuksille ei ole itsestäänselvyys. Monista seuraavassa kirjoitetuista asioista on keskusteltu koulussa, mutta luonnollisesti myös harjoituskentän reunalla omien lasteni harrastustoimintaan liittyen.

Viime aikoina on eri lehdissä ja verkkojulkaisuissa ollut paljon artikkeleita siitä, kuinka päiväkoti- ja kouluikäiset lapset ja nuoret eivät liiku tarpeeksi terveytensä ylläpitämiseksi. Osa artikkeleista on käsitellyt nimenomaan tätä terveysnäkökulmaa. Monet julkaisut ovat myös kirjoittaneet siitä, kuinka varsinkin kilpatasolla tapahtuva liikuntaharrastus on nykypäivänä tolkuttoman kallista. Liikuntaharrastuksen kalleuden olen huomannut omien tyttärieni harrastusmaksujen ohella myös siten, että osa oman kouluni nuorista on joutunut ja osa mahdollisesti joutuu myös lähitulevaisuudessa luopumaan harrastuksistaan siitä syystä, että vanhemmilla ei enää ole varaa kustantaa niitä. Ennen kuin saamme aktivoitua riittävästi yhteiskuntavastuullisia yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä mukaan kustannusten jakamiseen, ei tilanteeseen saada kelvollista ratkaisua.

Olen jo useamman vuoden ajan pohdiskelut sitä, voisiko koululla olla edellä mainitun ongelman ratkaisemisessa jokin rooli. Mielestäni sillä voisi olla, mikäli niin vain halutaan. Edellä kuvattu haaste ja sen mahdolliset ratkaisut eivät ole mielestäni yksinomaan koulussa työskentelevien asia, vaan nyt jos koskaan tarvitaan sitä yhteen hiileen puhaltamista. Mukaan tarvitaan oppilaiden lähipiiri huoltajineen, koulujen ympäristön liikuntaseurat, muut harrastustoimintaa ylläpitävät yhdistykset ja alueen yritykset.

Esimerkki julkisuudessa uutisoidusta

Muutama poiminta Urheilusanomien artikkelista:

” Ensi viikon torstaina julkaistaan Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimus (Liitu), johon urheilusanomat sai tutustua etukäteen. Tutkimuksesta käy ilmi, että vain viidesosa koululaisista täyttää liikuntasuosituksen, joka on vähintään tunti päivässä ”kohtalaisen rasittavaa” liikuntaa.”

”Lisäksi ns. ruutuaikaa, eli television, tietokoneen, tabletin ja kännykän parissa vietettyä aikaa mitattaessa vain viisi prosenttia lapsista ja nuorista EI ylitä suositusta eli kahta tuntia yhtenä päivänä viikossa. toisin sanoen 95 prosentille ruutuaikaa kertyy yli suositusten.”

Koulun kuntosali

Heräävät kysymykset

Liikunnan ja oppimistulosten välillä on todettu varsin vahva yhteys monissa lukemissani tutkimuksissa. Oppimisen lisäksi liikunnalla on muitakin ilmeisen kiistattomia hyvinvointia, jaksamista ja terveyttä lisääviä vaikutuksia.

Itseäni ovat talven pimeiden iltojen juoksulenkkien aikana pohdituttaneet mm. seuraavat kysymykset:

-         Voisiko kouluilla olla jonkinlainen rooli liikunnan ja liikuntaharrastuksen lisäämisessä muutoinkin kuin vain ”normiliikuntatunteja tarjoamalla”?  
- Miten saisimme erityisesti ne liikkumattomat mukaan?

-         Miten koulu voisi olla mukana tukemassa liikuntaharrastamista välittömästi koulupäivän jälkeisinä tunteina?

-         Voisiko koulu tarjota ohjattua liikuntakerhotoimintaa (ja muutakin kerhotoimintaa kuten musiikki- tai näytelmäkerhoja) välittömästi koulupäivän jälkeen esim. klo 14-16 välisenä aikana? Tuolloinhan koulu on usein aika tyhjä oppilasta, eivätkä oppilaiden vanhemmat ole vielä palanneet töistä kotiin.

Lasten ja nuorten kanssa kohta parikymmentä vuotta työtä tehneenä näen edellä esitetyt kysymykset yhtenä yhteiskuntamme kohtalonkysymyksistä. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys eivät ole ainoastaan tähän hetkeen liittyviä asioita, vaan ne heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Nyt peruskoulua käyvä ikäluokka on tulevaisuuden työtätekevä ikäluokka, ja vielä kauemmas katsoen eläkkeitämme maksava ikäluokka. Ollaan nyt kuitenkin epäitsekkäitä ja unohdetaan raha ja omat tulevat eläkkeemme. Emmehän me toki itsekkäiltä halua vaikuttaa, vai kuinka? Pohditaan ennemminkin sitä, miten saisimme jonkinlaisen tolkun tähän tilanteeseen; lapset ja nuoret liikkumaan?

Ajattelemme helposti, että lasten ja nuorten liikunnan edistäminen on jonkun muun asia; ”Joku jossain toisaalla, ja joku toinen jossain toisaalla…” Me koulussa ja nuorten arjessa työskentelevät olemme kuitenkin mielestäni tässä asiassa aivan keskiössä. Me opettajat voimme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, tehdäänkö suomalaisen koulun arjesta liikuntaa edistävää, vai rakennammeko arkemme juuri päinvastoin. Suomalaisilla kouluilla on varsin suuri autonomia sen suhteen, miten koulupäivän rakenne muotoillaan. Tässä on mahdollisuutemme! Haluammeko tarttua siihen?

Meillä Suomessa on usein tapana mollata ns. amerikkalaista mallia koulutuksen osalta. Harva meistä siitä kovin yksityiskohtaisesti edes tietää, mutta liikuntaa siellä taidetaan arvostaa.  Liikunnan edistämisen suhteen meillä olisikin paljon opittavaa amerikoista eli Yhdysvalloista (maantiedon opettajana muuten aina irvistyttää kun puhekielen Amerikka on sama kuin YhdysvallatJ).  Liikunta ja koulu tulee tulevaisuudessa saada puhaltamaan paremmin yhteen hiileen!

Koulun kuntosali

Mitä koulu voisi parhaimmillaan tarjota?

Unohdetaan nyt tiloihin, työjärjestyksiin, virkaehtosopimuksiin ja erityisesti totuttuihin käytänteisiin liittyvät rajoitteet. Kaikki on sovittavissa ja neuvoteltavissa.

- Liikuntakerhot päivällä ja iltapäivällä

- Matalan kynnyksen ryhmät iltapäivisin

- Aktiiviharrastusryhmät iltapäivällä ja alkuillasta

- Erilaiset liikuntakampanjat. Havukosken koulussa on toteutettu oppilaskunnan organisoimana liikuntakilpailu, jossa hyödynnettiin HeiaHeia-sovellusta. Kilpailu oli taatusti liikunta-aktiivisuutta lisäävä ja kaiken lisäksi hauska. Jokainen luokka muodosti oman joukkueen ja opettajat yhden joukkueen. Kilpailussa kirjattiin HeiaHeia-sovellukseen kaikki liikuntasuoritukset, ja kilpailtiin siitä, mikä joukkue liikkuu kuukauden aikana eniten.  Itse olin täysillä mukana, kysykää vaikka tyttäriltäni, jotka haastoin hankijalkapallo-otteluun vain saadakseni uudesta urheilulajista merkinnän HeiaHeiaan. Toivottavasti jatkoa seuraa, ja mm. vanhemmat saadaan aktivoitua mukaan.)

Ohjaajina voisivat toimia mm.:

-         oppilaat itse

-         koulun opettajat, muutkin kuin liikunnan opet

-         vanhemmat ja isovanhemmat

-         lähialueen urheiluseurojen valmentajat ja muut aktiivit

-         liikunta-alan opiskelijat

-         alueen aktiiviset ”kylänmiehet ja –naiset”

Tilat

Kun mietin omaa kouluani Havukosken koulua, tulee heti mielen monia tiloja, joita voitaisiin käytä nykyistä systemaattisemmin liikuntatoiminnan tukemiseen.  Otetaan kaikki tilat käyttöön myös liikunnan tukemiseen: luokkatilat, liikuntasali, auditorio, kuntosali, koulupiha jne.

Millaista kerhotoimintaa?

Kerhotoiminta voisi olla esim. seuraavanlaista:

- Liikuntakerhot niille, jotka eivät liiku seuratoiminnan parissa
- Palloilukerhot

- Kuntosalikerho

- Tanssikerho

- Vanhempien ja nuorten yhteiset liikuntatapahtumat liikuntasalissa

- Välituntikerhot joka päivä

- Kerran viikossa pidempi välitunti, jossa useampia liikuntakerhoja yhtäaikaisesti

- Tilojen käyttö esim. tanssi- tai kamppailulajikerhon toiminnassa

Koulupäivän aikataulut

- Pitkät liikuntavälitunnit

- Jokaisella välitunnilla lupa pelata ja juosta!

Keksikää lisää! Enhän minä tällaisena keskivertohallintovirkamiehenä osaa kaikkea nähdäJ

Lopuksi

Kohkataanko tässä ihan turhasta kun ”talous sakkaa”, kuten vaaleihin valmistautuvat poliitikot tuntuvat meille vakuuttavan, vai olisiko tässä ainesta oikeaksi kansakunnan tulevaisuutta määritteleväksi (vaaliteemaksi)?

Nyt tarvittaisiin voimien yhdistämistä:
Mitä latua kannattaisi lähteä etenemään? 

Voisivatko liikkuva koulu –hanke, koululiikunnan kehittäminen ja koulun kerhotoiminnan kehittäminen olla jonkinlaisia vastauksia tähän haasteeseen?
Miten koulujen lähialueen urheiluseurat saataisiin mukaan?
Kuka lähtee mukaan talkoisiin?

Arto Martikainen

rehtori

Havukosken koulu

Vantaa

arto.martikainen@vantaa.fi

050 3146307