Videoblogi 4.4.2018

Videoblogi 4.4.2018

Lontoossa haistelemassa erilaisia oppimisympäristöjä ja sikäläistä toimintakulttuuria

Nova Schola opintomatka Lontooseen

Vantaan perusopetus ja Havukosken koulu ovat mukana FCG:n (Finnish Consulting Group) vetämässä Nova Schola Finlandia 3 -kehittämisverkostossa, joka on opetusteknologiasta ja oppimisympäristöjen kehittämisestä kiinnostuneille opettajille ja rehtoreille sekä toimitilojen suunnittelusta ja hankesuunnittelusta vastaaville tilapalveluiden edustajille suunnattu verkosto. Päämääränä verkostolla on innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittäminen opetussuunnitelman perusteista moderniin koulurakentamiseen.

Päättyneellä viikolla verkosto tutustui muutamaan Lontoon alueen kouluun. Kiitos mukana olleille niistä lukuisista keskusteluista, jotka ainakin itselläni toisaalta vahvistivat monia omia ajatuksiani, ja toisaalta herättivät mielenkiintoisia uusia ideoita.

Suomalaista koulujärjestelmää kehutaan ihan syystäkin. Teemme monia asioita huomattavasti paremmin kuin ylivoimaisesti suurin osa muista maista. Meidän ei kuitenkaan kannata jäädä kellumaan omahyväiseen erinomaisuuteemme, vaan meidän kannattaa mielestäni aktiivisesti tutkiskella sitä, mitä muualla tehdään toisin. Osa tästä toisin tekemisestä ja sen havainnoimisesta saattaa vahvistaa omia käsityksiämme ja vakuuttaa meidät siitä, että olemme oikealla tiellä. Toisaalta saatamme huomata, että joillain osa-alueilla meillä sitten kuitenkin olisi opittavaa toisilta.

Seuraavassa tuoreeltaan mieleen jääneitä ajatuksia ja havaintoja Lontoosta 21.-23.3.

Matkaseura

Ei olisi voinut olla parempaa. Omalta koulultani matkaseuranani oli koulumme johtoryhmän jäsen ja historian/yhteiskuntaopin opettaja Jaakko Sievers. Ajatuksenvaihto muiden vantaalaisten mukana olleiden ja muiden kuntien edustajien kanssa oli antoisaa. Erityisesti oli ilo havaita, että kaikki olivat mukana aidosti avoimin mielin uutta havainnoimassa.

Jaakko ja minä

Torstai 22.3.

Regent High School

http://www.regenthighschool.org.uk/

Kova aloitus. 26 miljoona puntaa, viimeisintä suunnittelua ja tekniikkaa edustava koulu.

Tilat olivatkin aivan huikeita. Valitettavasti lopulta päällimmäiseksi jäi tunne, että koulu oli hukattujen mahdollisuuksien koulu. Tilaa oli neliöissä mitaten valtavasti, huonekorkeus oli varmaan yli 5 metriä, ja vanhan rakennuksen yhdistäminen uudisrakentamiseen oli silmää miellyttävää. Vähän samantapaisen ratkaisun olen muuten nähnyt Keravalla Sompion koulussa.

Opetus koulussa oli kuitenkin hyvin perinteistä; opiskelijat opiskelivat yksinomaan luokissa, kaikki tietenkin omissa pulpeteissaan. Hämmentyneenä me suomalaiset vieraat seurasimme myös isäntiemme lähes pelonsekaista huolehtimista siitä, ettemme vain joutuisi siirtymään tilasta toiseen samanaikaisesti oppilaiden kanssa. ”We have exactly 37 seconds before the break of lessons start”. Valvonta oli tiukkaa. Tuliko tästä vähän vankila mieleen muillekin kuin minulle?

Takataskuun jäi pällimmäisenä slogan ”Remember Absence = Lost Opportunity”

Remember Abcense = Lost opportunity

Koulupihan hyödyntämistä opiskelussa ei meillä Suomessa ole vielä riittävästi mietitty. Toki ilmastokin asettaa omat rajoitteensa. 

Vanha koulu ja uusi koulu yhdistyvät kauniilla tavalla.

Hampden Guerney

http://www.hampdengurneyschool.co.uk/

Torstaipäivän toinen kouluvierailu oli tutustuminen kristilliseen kouluun Hampden Gurneyyn. Koulu on rakennettu siten, että tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä hyvin pieneen käytössä maapinta-alaan oli löydetty ratkaisuksi kerrosten kasvattaminen. Kun lisäksi ei myöskään ollut käytössä kunnollista koulupihaa, oli välituntialueet rakennettu ainakin suomalaisittain hämmentävällä tavalla ”koulun sisälle”.

Toimintakulttuuri hyvin perinteinen. Järjestelyt kuitenkin selvästi joustavammat kuin edellisessä tutustumiskohteessa.

Katettu välituntialue koulun "sisällä".

Pitihän sitä kokeilla osuuko koriin. Osui!

Yhtenäiset koulupuvut ja koulureput

Tätä rakennusta ei kouluksi tunnista. Arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen koulu.

Westminster Bridge

Torstain kenties puhuttelevimman hetken kohtasin vasta vuorokauden lähestyessä loppuaan. iltakävelyllämme löysimme itsemme Westminster Bridgeltä, jossa itse asiassa oli aiemmin päivällä vietetty vuodentakaisen terrori-iskun vuosipäivää. Pisti suomipojan aika hiljaiseksi. 

Jo tammikuisella Lontoon-käynnilläni havaitsin, että kaikille silloille oli laitettu ajoesteitä kevyen liikenteen väylille. 

#LondonUnited Westminster Bridge 23.3.2018

Perjantai 23.3.

Burntwood School

https://www.burntwoodschool.com/index.asp

Päivä aloitettiin taas komeasti tutustumalla kouluun, jollaisia ei Suomesta taida löytyä. Isolla rahalla rakennettu koulu, jossa olisi ollut mahdollisuuksia vaikka mihin. Tässä reissumme hukattujen mahdollisuuksien koulu no. 2.

Opetus luokkatiloissa neljän seinän sisällä, vaikka mahdollisuuksia olisi ollut vaikka mihin. Luottamuksen kehä tuntui olevan täällä tyystin vieras käsite.

Lontoon pisin bussipysäkki. Koulupihan katos on rakennettu vanhoista poistetuista pysäkkikatoksista.

Koulu koostuu neljöästä eri rakennuksesta.

Tyhjiä käytäviä, ei oppilaita. Kaikki opiskelu tapahtuu luokkahuoneessa opettajan valvovan silmän alla. 

Havainto: Jokaisen koulun juhlasalissa muuten oli diskopallo. 

West Thornton Primary Academy

http://thesynaptictrust.org/our-schools/west-thornton-primary-academy

Tämä koulu kruunasi kaiken. Oliko matkanjärjestäjiltä tietoista vai ei, mutta tämä viimeinen vierailu oli täysosuma. Koulu, joka tekee asiat toisin kuin suurin osa muista. Yhteisopettajuus, joustava tilankäyttö, oppimisalueet, pedagoginen kuoppa ja mitä näitä nyt sitten onkaan…

Vaikuttavinta oli nähdä oppimisen ilo lasten kasvoilla. Kuka sanoo, ettei tällainen voisi toimia yläkoulussakin. Tästä jäi todella ajatuksia muhimaan. Koulu, jossa koulun toimintakulttuuri herätti ajatuksia ja halun pohtia sellaisen soveltuvuutta meille.

Se VW Kleinbus tila tilassa -ratkaisuna oli aivan ällistyttävä. Nyt alkaa meilläkin autopalstojen selailu ihan uudella silmällä.

Lopuksi vielä kerran pahoitteluni sinulle Anne. Polvivammani vuoksi en nyt päässyt jo perinteeksi muodostuneille aamulenkeille. Ehkä sitten ensi kerralla.

Arto 

Havukosken koulun rehtorin kuukausikirje joulukuu 2017

HAVUKOSKEN KOULU

Rehtorin kuukausikirje joulukuu 2017

Peruskorjausblogi

Havukosken koulu peruskorjataan lukuvuoden 2018-2019 aikana. Olemme tänään julkaisseet peruskorjausblogin os. https://sites.google.com/oppivantaa.fi/peruskorjausblogi

Blogista löydät yhdestä osoitteesta peruskorjaukseen liittyvät tiedotteet, aikataulut, suunnitelmat ja väistötilainfon. Blogia päivitetään säännöllisesti.

Hyvää Joulua

Kiitos kaikille oppilaille, huoltajille ja koulun henkilökunnalle päättyneestä lukukaudesta. Syksy oli työntäyteinen ja tapahtumarikas. Arjen lisäksi mieleen jäivät erityisesti Havukosken koulun 30-vuotisjuhlat ja Suomi100 –juhlallisuudet. Kiitos kaikille panoksestanne mieleenpainuvien juhlien järjestämisessä.

Koulutyötä jatketaan maanantaina 8.1.2018 työjärjestyksen mukaisesti.

Rauhallista Joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2018!

Arto Martikainen

rehtori Havukosken koulu 

  

artomartikainen.blogspot.fi

https://havukoskenkoulu.wordpress.com/

twitter: @MartikainenArto

instagram: @martikainenarto

 

Koulukiusaaminen on väkivaltaa

Koulukiusaaminen on väkivaltaa

Nykykoulussa tulee esille tuskastuttavan usein eriasteista kiusaamista. Uskon, että kaikissa suomalaisissa kouluissa kyllä pyritään puuttumaan ja ennaltaehkäisemään kiusaamistilanteita monin tavoin. Kaikesta huolimatta tässä taitaa olla työsarka, joka ei koskaan lopu.

Koulukiusaaminen on nykyään hyvin monimuotoista. Väkivalta, alistaminen eri tavoin ja toisille naureskelu tai ilkkuminen ovat helposti havaittavia. Kuluvan syksyn aikana on erilaisten sosiaalisen median kanavien kautta tapahtuva kiusaaminen saanut uutisoinnissa runsaasti julkisuutta. Hyvä niin, sillä kyseessä on kiusaamisen muoto, jonka olemassaoloon  monet oppilaiden vanhemmista ovat heränneet vasta aivan viime aikoina. Lievimmillään kyse on vaikkapa luokan WhatsApp-ryhmän ulkopuolelle jättämisestä, vakavimmillaan jopa seksuaaliseksi  häirinnäksi tai väkivallaksi luokiteltavia tekoja.

Someväkivaltaa selvitettäessä vanhemmat yleensä ymmärtävät tilanteen vakavuuden erittäin hyvin. Toistuvasti samankaltaisiin tilanteisiin itsensä ajavat oppilaat sen sijaan tuntuvat uskovan vasta sitten, kun poliisi otetaan mukaan tapahtumien selvittelyyn.

Koulukiusaaminen jättää aina jäljen kiusattavaan. Itse puhuisin koulukiusaamisen sijaan mieluummin väkivallasta. Sanalla ”väkivalta” viitataan puhekielessä yleensä ruumiilliseen voimankäyttöön. Koulutyössä aivan liikaa oppilaiden aiheuttamaa henkistä väkivaltaa nähneenä ja useita tapauksia selvitelleenä haluaisin, että me aikuiset osoittaisimme myös puheissamme nuorille sen, miten vakavasta asiasta on kyse. Puhutaan tästäkin asiasta sen oikealla nimellä.

Kaikki henkinen, ruumiillinen ja seksuaalinen väkivalta on väkivaltaa. Ei käytetä niistä mitään muita nimityksiä.

Pidetään lasten ja nuorten etu päällimmäisenä mielessä vuoden jokaisen päivänä!

Pidetään lasten ja nuorten etu päällimmäisenä mielessä vuoden jokaisen päivänä!

Myös Havukosken koulussa vietettiin tänään Lapsi mukaan töihin –päivää. Havukosken koulu oli mukana ensimmäistä kertaa. Valtakunnallisesti teemapäivän suunnittelua koordinoi Lapsiasiavaltuutetun toimisto yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisää voit lukea os. www.lapsimukaantoihin.fi

Lapsi mukaan töihin –päivän ajatuksena on tutustuttaa lapsia ja nuoria siihen, mitä vanhemmat ja muut läheiset oikein tekevät työpaikallaan päiväsaikaan. Moni lapsi ja nuori ei oikein käsitä mitä se työnteko oikeasti on. Teemapäivän aikana työyhteisöt pääsevät samalla tutustumaan työntekijöidensä lapsiin.

Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi päivä samalla myös alleviivaa sitä, että mukana olevat työyhteisöt ja yksityishenkilöt kokevat lapsen oikeudet sekä lasten ja nuorten huomioimisen ensiarvoisen tärkeäksi.

Meillä Haviksella päivä sujui kivasti. Meillä oli mukana vain alle kouluikäisiä lapsia, sillä kouluikäisille työntekijöidemme lapsille kouluvierailu ei olisi varmastikaan ollut kovinkaan kiinnostava juttu. Ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan.

Oli todella mukava nähdä kuinka koulun oppilaat vastaanottivat nuoret vierailijat oppitunneilla, koulun käytävällä ja ruokailussa. Porukan pienintä kannettiin sylissä, ja kaikki lapset huomioitiin monin eri tavoin.

Koulun käytävillä oli myös poikkeuksellisen rauhallinen tunnelma. Kielenkäyttö siistiytyi, minkä lisäksi meno oli muutenkin hämmentävän seesteinen.

#lapsimukaantöihinpäivä on kuitenkin vain yksi päivä vuodessa. Toivon, että me aikuiset jaksamme pitää lasten ja nuorten edun mielessämme myös vuoden muina päivinä toimien lasten etua ja oikeuksia ajatellen. Nyt ja tulevaisuudessa.

Olipahan hieno päivä. Ensi vuonna uudestaan.

Kuvassa osa Havukosken koulun päivään osallistuneista työntekjöidemme lapsista. 

#LMTpäivä

#lapsimukaantöihinpäivä

Tehdään tulevaisuus liikunnallisemmaksi!

Tehdään tulevaisuus liikunnallisemmaksi!

Työntäyteisen syysloman jälkeen oli mukava viimein rauhoittua sunnuntaiaamuna kotona keittiöpöydän ääressä  ja klikata auki Hesarin artikkeli ”Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön”

Ai että mitkä VIBAT!

Kyseinen Hesarin juttu kertoo Lea Törnbergin luomasta LeaDo –mallista. Kehittäjänsä mukaan se osallistaa oppilaat ja opettajat yhteiseen tekemiseen. Kun koulu ei ole pelkkää istuskelua, oppilaiden lihasvoima ja liikkuvuus paranevat. Minunlaiseni liikunta-/urheiluhulluun nämä sanat upposivat kuin kuuma veitsi voihin. Liikunnan lisääminen koulupäivään on itselleni hyvin tärkeä asia. Näen sen sekä kansanterveydellisenä, oppilaiden koulupäivän aikaiseen jaksamiseen että yleiseen hyvinvointiin liittyvänä haasteena.

Hesarin juttu löytyy täältä

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005418377.html?share=b79aa7e4f782e3edb0e21c54fd4342d1

Lisää liikkumista kouluikäisille

Olen monen muun kanssa ollut jo vuosia huolissani sitä, etteivät suomalaiset koululaiset liiku riittävästi. Oma perspektiivini on lähinnä yläkouluikäisistä, joista suuri osa ei harrasta lihaskuntoa tai kestävyyttä kehittävää liikuntaa viikkotasolla riittävästi. Koulu, alueen seurat, koti… Kaikki me voimme tehdä osamme näissä talkoissa. Urheiluseurat tarjoavat onneksi nykyään paljon myös ns. matalan kynnyksen liikuntatoimintaa, jonka ansiosta nuoret saadaan liikuntaharrastusten pariin. Hyvä esimerkki tällaisesta matalan kynnyksen liikuntatoiminta järjestävästä seurasta on Koivukylän Palloseura KoiPS.

Olen usein pohtinut sitä, mitä me yläkoulussa voisimme tehdä?

Meillä yläkouluissa on vielä melkoisesti tehtävää liikunnallisen koulupäivän luomisessa:

- avataan koulun liikuntatilat oppilaille aamuisin ennen koulun alkua

- jokaisella välitunnilla on mahdollisuus hyödyntää liikuntatiloja

- välitunneilla on oppilaiden/opettajien ohjaamaa liikuntatoimintaa

- välitunneilla on tarjolla liikunta- ja muuta kerhotoimintaa

- koulupäivän jälkeen oppilaat jatkavat koulupäiväänsä koulun liikuntakerhoissa

jne. jne.

Edellä kuvattu kuulostaa helpolta, mutta käytännön toteutus on hankalaa. Uskokaa pois. On yritetty.

Entäpä nuo tämän kirjoitukseni innoittajana toimineen Hesarin artikkelin mainitsemat oppituntien aikaiset liikuntatuokiot?

Yläkoulun oppilaalta vaaditaan läsnäoloa ja opiskelua oppitunneilla 30h/vko (=1350 minuuttia viikossa). Tuo kokonaisaika on toki jaettu pienempiin kokonaisuuksiin. Esim. meillä Havukosken koulussa oppilailla on pääsäätöisesti 90 min mittaisia opetustuokioita, joskus 45 min. Miettikääpä kuinka moni teistä aikuisista jaksaisi keskittyä itsellenne uusiin, osin vaikeisiinkin ja suurta keskittymistä vaativiin asioihin yhtäjaksoisesti ilman taukoja tuon vaadittavan 90 min ajan? En minä ainakaan. Alkaisi varmasti jo ajatus ja tekeminen harhailla.

Toki tuossa edellä mainitussa kokonaistuntimäärässä olivat mukana myös toiminnallisemmat aineet kuten liikunta, käsityö, kotitalous jne.  Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla näitä taito- ja taideaineita ei kuitenkaan ole enää niin paljon kuin aiemmilla luokilla, sillä akateemisempien oppiaineiden tuntimäärät nousevat hallitsevammaksi.

Vaadimmeko oppilailta jotain sellaista, johon emme itsekään kykenisi?

Liikuntatauko katkaisee mukavasti pitkän opiskelutuokion. Onko se oikeasti keneltäkään pois, jos välillä piipahdamme ulkona jaloittelemassa, vedämme muutaman leuan rekillä, päästämme oppilaat hetkeksi pelaamaan pingistä, pelaamme nopean 5 min. futismatsin tms.? Osa opettajista jo toteuttaakin onneksi tätä.

LeaDo

Moni saattaa sanoa, että olenhan minäkin tuota samaa ajattelut. Siis sitä oppilaiden liikuttamista. Mutta niinpä juuri – mikset toteuttanut? Olen todella onnellinen siitä, että opetusalalta on viimeisen vuoden-parin aikaan nousut esille useampiakin merkittäviä innovaatioita. Toivottavasti osaamme tulevina vuosina nostaa esille vielä nykyistäkin radikaalimpia ideoita suomalaisen koulujärjestelmän uudistamiseksi. Muutama idea on omassakin taskussa muhimassa…

Ei todellakaan pidä ajatella, että nykyinen riittää.  Tehdään tulevaisuus paremmaksi!

Kiitos Lea Törnberg! Tätä lisää.

Havukosken koulun rehtorin kuukausikirje elokuu 2017

HAVUKOSKEN KOULU

Rehtorin kuukausikirje elokuu 2017

#havis30vuotta

Harvoin olen lähtenyt yhtä hyvillä mielin ja suu leveässä hymyssä työpaikalta kotiin, kuin lauantaina työpäivän jälkeen.

Lauantai 27.8. oli kodin- ja koulun yhteistyöpäivä kaikissa Vantaan peruskouluissa. Teemana Vantaalla oli n. 100 päivää #Suomi100 juhlapäivään. Erinomainen syy juhlia. Tämä on teema, joka myös Haviksella näkyy kuluvan lukuvuoden aikana.

Otimme kuitenkin (Havislaiseen tapaan) vapauden poiketa annetusta aiheesta, ja keskityimme pääosin #havis30vuotta juhlintaan. Havukosken koulu nimittäin vietti lauantaina 30-vuotisjuhliaan. Synttärit vietettiin työpäivän merkeissä. Oppilaille, huoltajille ja muille vieraille oli tarjolla erilaisia toinen toistaan kiehtovampia pajoja. Pajoina oli tarjolla

- Heliumpallopaja

- Havis räppää –biisipaja

- Havukoskikävely

- Lapiot heilumaan arkeologipaja

- Tekstiiligraffiti–paja

- Pihamaalaus–paja

- Unelmien koulupiha –paja

- Havukosken koulun aikalaatikko–paja

Auditoriossa järjestetyssä kaikille yhteisessä osuudessa oppilaat haastattelivat Havukosken koulun ensimmäistä rehtoria Airi Kansasta ja kouluisäntä Merja Kimpimäkeä. Auditoriotilaisuuden huipensi Haviksen jo eläkepäiviä viettämään siirtyneen äidinkielen opettajan Teija Sonkkilan laatiman koulun historiikin julkistaminen. Havukosken koulun 30-vuotishistoriikin löydät linkistä https://havukoskenkoulu.wordpress.com/info/historia/

Kuvia juhlista löydät Twitteristä ja Instagramista #havis30vuotta

Seuraamalla Twitteriä ja Instagramia pysyt muutoinkin perillä koulun arjen tapahtumista!

Twitter

@haviksenkoulu  #havis30vuotta

Jos et ole mukana Instagramissa, voit selata kuvia https://twitter.com/haviksenkoulu

Instagram

@havukoskenkoulu  #havis30vuotta

Jos et ole mukana Instagramissa, voit selata kuvia https://www.instagram.com/havukoskenkoulu/

Kiitos kaikille #havis30vuotta juhlien onnistumisen eteen työtä tehneille. En lähde erikseen kiittämään ketään, sillä tämä oli koko kouluyhteisön ponnistus. Suuri kiitos kaikille!

Havis medioissa

Havukosken koulu on ollut esillä viimeisen viikon aikana useissa tiedotusvälineissä:

Havukosken koulu on Koivukylän lähisanomien kummikoulu. Kirjoittelemme jokaiseen numeroon jotain ajankohtaista koulun arjesta. Uudessa numerossa  on juttu koulun lukuvuoden alkamisesta.

https://drive.google.com/file/d/0B3Fmtl4Ny6_-ZDEwN2VnbTZuZUU/view

Hesari kirjoitti viime viikolla jutun kouluisännästämme Merja Kimpimäestä.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005336954.html

Oikein menestyksekästä alkanutta lukuvuotta toivottaen,

Arto Martikainen