Onko mediakritiikki ja medialukutaito sinun leipälajisi? Minkä arvosanan antaisit itsellesi?

Onko mediakritiikki ja medialukutaito sinun leipälajisi? Minkä arvosanan antaisit itsellesi?

Tällä viikolla on vietetty sanomalehtiviikkoa, ja ensi viikolla on alkamassa valtakunnallinen mediataitoviikko. Nämä kaksi tärkeää teemaviikkoa mielessäni olen seurannut varsin murheellisena viime viikkojen uutisia ja erityisesti meidän aikuisten käytöstä ja kommentointia uutisten tiimoilta. Kykenemmekö antamaan nuorille esimerkkiä kriittisessä lukutaidossa?

Sanomalehtiviikko haastaa pohtimaan omaa mediamaailmaa ja sitä, mihin sisältöihin sinä luotat netissä ja miksi.

Mediataitoviikkoa vietetään teemalla ”Ihmisten internet”, joka kannustaa niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin toimimaan paremman ja yhdenvertaisemman netin puolesta.

http://sanomalehtiopetuksessa.fi/fi/sanomalehtiviikko/

http://www.mediakasvatus.fi/tapahtuma/mediataitoviikko-2017/

Peruskoulun yhtenä tärkeänä tehtävänä on kehittää lasten ja nuorten  uutistenluku- ja mediataitoja. Me peruskoulussa yritämme opettajaa nuoria lukemaan ja tulkitsemaan monipuolisesti eri medioita, tarkastelemaan niitä kriittisesti, ja luomaan useiden eri näkökulmien pohjalta oma mielipide. Uskallan väittää, että peruskoulu tekee tässä asiassa hyvää työtä. Hoidamme oman tonttimme kunnialla.

Miten on aikuisten medialukutaitojen laita?

Tällä viikolla olen taas ihmetyksekseni havainnut, kuinka vaikea tämä medialukutaito on lajina. Luenpa sitten uutisia Euroopasta tai Amerikan mantereelta, kotimaan politiikkaa tai Vantaan koulu-uutisointia, olen toistuvasti tyrmistynyt siitä tasosta, jolla ihmiset uutisia lukevat ja tulkitsevat. Itselleni opetettiin koulussa, että asioista pitää ottaa selvää, ennen kuin kannattaa lähteä huutelemaan toreille ja turuille. Tämä tuntuu nyt unohtuvan, kun on niin helppo osallistua kansalaiskeskusteluun erilaisten some-kanavien kautta. Monista kannanotoista syntyy itselleni vahva myötähäpeä.

Kuntavaalien lähestyminen näkyy myös selvästi: Kotimaanuutisten tulkinnassa ja kommentoinnissa on mukana tarkoitushakuisuutta ja tulevat vaalit silmälläpitäen tehtyjä kärjistyksiä. Vielä nykyäänkin monet tuntuvat ajattelevan, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. Tästä olen ainakin minä vahvasti eri mieltä. Kehtaavatko kaikki kommentoijat lukea kommenttejaan vaikkapa viiden vuoden kuluttua tai luetuttaa niitä omilla lapsillaan. Uskallan  epäillä. On hyvä muistaa, että tälle ajalle ominainen piirre on se, että kaikki sanottu ja kirjoitettu jää tarkasti muistiin bittiavaruuteen.

Yritä tässä ilmapiirissä nyt sitten nuorille opettajaa yhteistyötaitoja, toisen ihmisen kunnioitusta, rakentavan vuorovaikutuksen taitoja, medialukutaitoa ynnä muita tärkeitä kansalaistaitoja.

Itse yritän pitää työssäni aina mielessä seuraavan asian: Aika harva asia on todellisuudessa mustavalkoinen. Yritän kuulla erilaisia näkökulmia, selvittää taustoja asioista, ja varoa liiallisia yleistyksiä jotka kuitenkin aika harvoin vastaavat todellisuutta.

Medialukutaidossa – kuten lähes kaikissa muissakin asioissa – uskallan luottaa tuleviin sukupolviin. Niistä vain nyt yksinkertaisesti kasvaa monta kertaa omaa sukupolveani fiksumpia. Hyvä niin!

#nuorissaontulevaisuus #koulu

HAVUKOSKEN KOULU

Rehtorin kuukausikirje tammikuu 2017

Tämän kuukausikirjeen sisältö:

JOPO-luokan oppilashaku on käynnissä 31.3. saakka

Havukosken koulun kerhot talvella 2017

Peruskorjaus

                                                                                                       

Arto Martikainen

Arto Martikainen, rehtori        

Havukosken koulu  

Kuukausikirje tästä linkistä:

https://drive.google.com/file/d/0Byc99yAWK5yeb2JuZ19hWUd4Mkk/view?usp=sharing 

Havukosken koulun rehtorin kuukausikirje joulukuu 2016

HAVUKOSKEN KOULU

Rehtorin kuukausikirje joulukuu 2016

Tämän kuukausikirjeen sisältö:

Kuudensien luokkien arviointi

Havukosken koulun peruskorjaus

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa –tutkimus (LIITU)

                                                                                                       

Arto Martikainen

Arto Martikainen, rehtori        

Havukosken koulu  

https://issuu.com/artomartikainen/docs/rehtorin_kuukausikirje_joulukuu_201 

https://drive.google.com/open?id=0Byc99yAWK5yeMzIxLU9QeWl2dDQ

Havukosken koulu peruskorjataan vuonna 2018

Havukosken koulun peruskorjaustyö on alkanut.

Nopealla aikataululla käyntiin lähtenyt peruskorjaushanke on nyt edennyt siihen pisteeseen, että tästä uskaltaa jo puhua ääneen oman työyhteisön ulkopuolellakin.

Teknisten seikkojen lisäksi koulu odottaa tämänkaltaisissa perusparannuksissa myös suuria muutoksia koulun toiminnallisuuteen. Toiminnallisilla muutoksilla tarkoitamme sitä, että koulu täytyy perusparannuksen yhteydessä saattaa vastaamaan tämän päivän opetuksen vaatimuksia.  

Havukosken koululla on parhaillaan käynnissä 30-vuotisjuhlavuosi. Historiaa tulee arvostaa ja perinteet ovat hienoja. Samaan hengenvetoon täytyy kuitenkin todeta, että 80-lukulaisuus - vaikka se hienoa aikaa oman kokemukseni mukaan muutoin olikin – näkyy siinä, miten Haviksen koulun tilat on sen ajan suuntauksen mukaisesti tehty siten, että tilojen muunneltavuus on lähes olematon.

Muuntojoustavuus on ajan hengen mukainen termi. Trendejä tulee ja menee, mutta tavoitteena on nyt luoda koulurakennuksesta aidosti muuntojoustava oppimisympäristö. Uskon itse, että tällaiset monipuolisesti muunneltavat tilat taipuvat kyllä tulevaisuudessakin erilaisiin eteen tuleviin tarpeisiin.

Suunnittelun tässä vaiheessa olen tyytyväinen ja varovaisen toiveikas. Suunnitteluarkkitehdin ensimmäisissä luonnoksissa on pystytty toteuttama varsin pitkälle niitä toiveita joita itselläni ja koulumme opettajilla on. Opettajakuntamme ottikin tänään koululla esitellyt ensimmäiset suunnitteluluonnokset positiivisesti vastaan.

Hyvä pöhinä on päällä!

#oppimisympäristöt #vantaankoulut #koulu

Havukosken koulun rehtorin kuukausikirje marraskuu 2016

Tämän kuukausikirjeen sisältö:

Opiskeluympäristön arvioinnin raportit


Opiskeluympäristön arviointi syksyllä 2016

Havukosken koulussa toteutettiin lokakuun aikana opiskeluympäristön arviointi –kysely, jossa oppilaille ja heidän huoltajilleen oli kummallekin laadittu omat kysymyksensä.

Oppilaiden vastauksia saimme yhteensä 282 oppilaalta (71% oppilaista). Huoltajien vastauksia tuli yhteensä 87 kpl.

Vastauksista näkyy se, että monen asian koetaan olevan mallillaan, mutta samalla tuodaan esille toiveita moniin koulun arjen asioihin. Oppilaat nostivat esille mm. kiusaamisen ja siihen puuttumisen, wc-tilojen riittävyyden ja siivottomuuden, kouluruokailun ja koulutyön stressaavuuden. Huoltajien vastauksissa nousivat esille mm. koulun sisäilmatilanne, välituntipiha ja välituntien aktivointi, koulutyön vaativuus ja kokeiden kasaantuminen.

Kiitos kaikille arviointikyselyyn vastanneille. Otamme arviointipalautteen vastaan nöyrin mielin.

Seuraavaksi vuorossa on arvioinnin tulosten käsittely sekä henkilöstön että oppilaiden kanssa. Henkilöstön kanssa tämä työ aloitettiin pari viikkoa sitten. Myös oppilaat ovat jo päässeet esittämään omia toimenpide-ehdotuksiaan YHR-kokouksessa 9.11. Jatkamme toimenpiteiden suunnittelua oppilaskunnan hallituksen kokouksessa 10.1.2017.

Opiskeluympäristönarviointi – perusraportti oppilaat

Opiskeluympäristönarviointi – perusraportti huoltajat

Havukosken koulun rehtorin kuukausikirje lokakuu 2016

Tämän kuukausikirjeen sisältö:
Koulumessujen kutsu
Koulun järjestyssääntöjen päivitys
Opiskeluympäristön arviointi
Lukuvuoden työajat lv. 2017-2018

http://issuu.com/artomartikainen/docs/rehtorin_kuukausikirje_lokakuu_2016

Miten koulussa oikeasti jaksetaan – kysytään oppilailta ja henkilökunnalta

Miten koulussa oikeasti jaksetaan – kysytään oppilailta ja henkilökunnalta

Työssäjaksaminen ja koulussa viihtyminen on aihepiiri, joka on säännöllisesti keskusteluissa koulujen henkilökuntakokouksissa, tyhy-tiimien asialistoilla, kehityskeskusteluissa, vanhempainilloissa, oppilaskuntatapaamisissa, kahvipöytäkeskusteluissa ja laajemmassa julkisessa keskustelussakin.

Jaksaminen ja erilaisten kuormitustekijöiden kokeminen henkilötasolla on hyvin monisyinen asia. Esim. meillä Havukosken koulussa on varmasti n. 450 erilaista toisistaan jossain määrin poikkeavaa näkemystä ja kokemusta. Sen verran meillä nimittäin on oppilaita ja koulussa työskenteleviä aikuisia yhteenlaskettuna.

Rehtorina näen toistuvasti selviä merkkejä sekä henkilökunnan että oppilaiden liiallisesta kuormituksesta. Tämä saattaa näkyä käyttäytymisen muuttumisena, työtehon laskuna ja muina usein valitettavasti aika vaikeasti havaittavina pieninä hiljaisina signaaleina.

Väkisinkin joudun kysymään: Onko koulutyö nykyään vaativampaa kuin aiemmin? Koulutyön vaativuus on kiistaton fakta. Nykypäivän peruskoulu on raakaa työntekoa sekä oppilaille että henkilökunnalle. Jatkuva kiire ja aikataulujen joustamattomuus, koepäivien kasaantuminen, uuden opetussuunnitelman käyttöönoton mukanaan tuomat muutostarpeet, luokanohjaajien alati lisääntyvät tehtävät, sisäilmaongelmat ja –oireilu, henkilökohtaisen digiloikkimisen haasteet, toimimaton tietotekniikka, koulun ulkopuolisten yhteiskunnallisten ongelmien heijastuminen kouluun, huoltajien koululle asettamat paineet, yleiset oppilashuollolliset haasteet jne. Kysykääpä vaan keneltä tahansa oppilaalta tai opettajalta. Jokainen vastaaja osaa varmasti listata muutaman omasta näkökulmastaan kenties jo liiankin suureksi paisuneen työhyvinvointia ja jaksamista uhkaavan asian. Kaikki edellä mainitut tekijät kuormittavat koulupäivää ja tekevät siitä ajoittain selviämistaistelun kaltaista puurtamista. Onneksi ylivoimaisesti suurin osa päivistä tarjoaa kuitenkin onnistumisen elämyksiä ja huikeita kokemuksia yhdessä nuorten kanssa.

Työhyvinvoinnin ylläpitäminen työyhteisössä on itselleni tärkeä asia. Uskon vilpittömästi, että monet ongelmista on ratkaistavissa koulutasolla. Oppilaiden ja henkilökunnan on saatava äänensä kuuluviin, ja esille nousseisiin ongelmakohtiin on puututtava. Oppilaiden osallistaminen ja kuuleminen heitä koskevissa asioissa, henkilökunnan yhteissuunnitteluajan systemaattinen käyttö, avoimen keskustelukulttuurin ja toista ihmistä kunnioittavan toimintakulttuurin esillä pitäminen ovat lääke alkuun.

Työolojen arviointi on toivottavasti jokaisessa työyhteisössä jatkuvaa toimintaa. Kuin täsmätilauksena tämänhetkiseen tarpeeseen, laaditaan meillä Havukosken koulussa kuluvan syksyn aikana sekä opiskeluympäristön että työolojen laaja arviointi. Arvioinneissa selvitetään monipuolisesti erilaisia työympäristötekijöitä, fyysisiä kuormitustekijöitä ja henkistä kuormitusta lisääviä tekijöitä. Vantaalla toteutettiin tänä syksynä myös Kunta10-tutkimus, jossa selvitettiin henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Samaa työtä tehdään kaikissa vantaalaisissa peruskouluissa. Toivottavasti nämä arvioinnit jaksetaan tehdä huolella, niin meillä kuin muuallakin.

Meillä on siis loppusyksystä käytössämme paljon ajantasaista ja hyödyllistä tietoa siitä, mihin asioihin toivotaan muutosta. Nyt vain kääritään hihat ja ryhdytään töihin.

Havukosken koulussa syksyllä 2016 toteutettava opiskelu – ja työympäristön arviointi

Opiskeluympäristön arviointi

Vaihe 1.

Rehtori esitteli opiskeluympäristön arvioinnin suunnitelman oppilaskunnan hallitukselle 4.10. Yhdessä oppilaskunnan hallituksen kanssa sovittiin, että rehtori laatii arviointikyselyn pohjalta Webropol-kyselylomakkeen.

Vaihe 2.

Webropol-kyselyn toteutus loka-marraskuun vaihteessa. Kaikki koulun oppilaat vastaavat kyselyyn.  

Vaihe 3.

Yhteisöllisen hyvinvointiryhmän kokouksessa 9.11. (YHR) tarkastellaan tehdyn kyselyn tuloksia. Mukana tässä kokouksessa on YHR:n normaalikokoonpanon (henkilökuntajäsenet) lisäksi kutsuttuna oppilaskunnan hallituksen keskuudestaan valitsema työryhmä. Kokouksessa pyritään priorisoimaan esille nousseita asioita, ja aloittamaan myös toimenpiteiden suunnittelu.

Vaihe 4.

Arvioinnin tulokset ja alustavat toimenpide-ehdotukset esitellään oppilaskunnan hallitukselle ja työyhteisölle yt-ajalla. Toimenpideluetteloa voidaan täydentää tässä vaiheessa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moniin esille nouseviin korjaamista vaativiin asioihin vastataan mahdollisimman nopeasti.

Vaihe 5.

Toimenpideluettelo esitellään kaikille oppilaille ja huoltajille.

Vaihe 6.

Keväällä 2017 tehdään välitarkistus, jossa katsotaan, olemmeko pystyneet toteuttamaan arvioinnin pohjalta laaditun toimenpideluettelon.

Työolojen arviointi

Vaihe 1.

Henkilökunta täyttää työolojen arviointilomakkeen marraskuussa. Kyselylomakkeella pyydetään arvioimaan kunkin asiakokonaisuuden kohdalla sitä, onko tilanne hallinnassa vai vaatiiko se toimenpiteitä. 

Vaihe 2.

Johtoryhmä ja yhteisöllinen hyvinvointiryhmä kokoavat opettajien vastaukset. Tulokset käsitellään koko työyhteisön kanssa. Viimeistään tässä vaiheessa aletaan pohtia myös toimenpiteitä esille nousseiden kuormitustekijöiden korjaamiseksi.

Vaihe 3.

Toimenpiteistä sovitaan työyhteisön kanssa. Toteutus marras-joulukuussa.

Vaihe 4.

Keväällä 2017 tehdään välitarkistus, jossa katsotaan, olemmeko pystyneet toteuttamaan arvioinnin pohjalta laaditun toimenpideluettelon.